– Olen saanut tehtäväksi huolehtia sen perustamisesta. Kyllä se tulee. Kyllä tuki ja kiinnostuksen ilmaukset niin monelta maalta ovat niin selviä – sekä EU:n puitteissa ja EU:n ja Naton yhteiset linjaukset – että kyllä se on selkeätä, että tämä perustetaan, Arvonen sanoo.

Arvosen mukaan hybridikeskuksen päätehtävä on vahvistaa verkostomaisessa rakenteessa mukana olevien valtioiden hybridiuhkiin vastustuskykyä ja lisätä tietoisuutta hybridiuhista.

– Keskuksen toiminanan muodot ovat tutkimus, koulutus, yhteisten harjoitusten järjestäminen ja informaation parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä jossain vaiheessa mahdollisesti erilaiset konsultaatiotehtävät.

Keskukseen osallistujat tulevat EU-jäsenmaista ja Natosta. Perustamiskeskusteluissa ovat olleet Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Itävalta, Hollanti, Iso-Britannia, USA sekä Baltian maat.

EU:n ulkoisuhdehallinto lähestyi Suomea viime keväänä hybridikeskusidealla. Miksi juuri Suomea?

– Täällä on tehty töitä yhtäältä informaatiovaikuttamiseen liittyen ja toisaalta Suomi on voimakkkaasti pitänyt esillä sitä, että EU:ssa on tehtävä yhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa. Kolmanneksi meillä turvallisuusasioita on lähestytty kokonaisvaltaisen maanpuolustuksen näkökulmasta. Siinä koko hallinto ja laajemmin yhteiskunta, elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt ovat mukana turvallisuutta kehittämässä, Arvonen perustelee.

Euroopan hybridiosaamiskeskus sijoitetaan Helsinkiin.

– Puhutaan organisaatiosta, jossa Helsingissä tulee olemaan alle 10 ihmisen ydin, joka pyörittää organisaatiota. Se varsinainen osaaminen on kuitenkin mukaan tulevien maiden pääkaupungeissa. Helsingin keskus tuo osaamista yhteen, organisoi ja vahvistaa sitä, Arvonen selvittää verkostomaista rakennetta.

Keskuksen toiminta alkaa asteittain jo kevään kuluessa.

Mikään tulon lähde keskus ei Suomelle ole, päinvastoin.

– Mutta juuri siitä syystä, että tästä tulee verkostomallinen rakenne, kustannukset tulevat olemaan varsin kohtuulliset. Mukaan tulevat maat hoitavat siitä vuotuisena jäsenmaksuna osansa, ja iso osa henkilöresurssista on mukaan lähtevien maiden omien organisaatioiden palkkalistoilla.

– Pääkonttorin budjetti on pari miljoonaa vuodessa, paljon isompi resurssi liittyy verkostoon. Hallitus on ilmoittanut, että Suomi on valmis kantamaan merkittävän osuuden kahdesta miljoonasta eurosta. Se on aika normaali käytäntö, kun lähdetään rakentamaan jotain tämäntapaista EU:n ja Naton jäsenmaiden kesken.