Perjantaina julkaisemassaan uudessa Suomi-raportissa järjestö on arvioinut muutenkin hallituksen talouspolitiikkaa. OECD:n mielestä Suomen pitäisi vahvistaa julkisen talouden tasapainottamista ja vauhdittaa nimenomaan kestävää talouskasvua.

OECD:n mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus otti viime vuonna tärkeitä askeleita julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta tämän kevään päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen kasvattamisesta hidastavat vakauttamista.

-  Kuitenkin, huhtikuussa 2025 ilmoitetut finanssipolitiikan muutokset, mukaan lukien ansiotulojen ja yritysten veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvattaminen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, tulevat hidastamaan vakauttamista, englanninkielisessä raportissa sanotaan.

-  Kun otetaan huomioon huhtikuun 2025 toimista vain finanssipoliittiset vaikutukset ennen mitään veronkevennysten kasvua vauhdittavia toimia, joiden koko on epävarma, meneillään olevien vakauttamistoimien odotetaan laskevan alijäämää vuodessa noin puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2025 ja 2026.

OECD suosittaa raportissaan Suomea vauhdittamaan kestävää talouskasvua.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) toisti raportin julkistustilaisuudessa, että tutkimus tukee veronkevennyksiä ja niillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia talouteen.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSINA järjestö tarjoaa muun muassa sitä, että toisesta tutkinnosta alkaen korkeakoulututkinnot muutettaisiin maksullisiksi.

Tällä saataisiin patistettua jo yhden tutkinnon suorittaneita työelämään.

Valtiovarainministeri Purra sanoo pitävänsä ehdotusta ainakin harkinnan arvoisena.

Muita Purran suosikkeja OECD:n ehdotuksista olivat sellaisten yritystukien vähentäminen, jotka eivät lisää tuottavuutta ja valtion ohjauksen vahvistaminen niille hyvinvointialueille, joiden maksukyky on uhattuna.

Muita raportin ehdotuksia olivat muun muassa talouden puhtaan siirtymän edistäminen ja ulkomaalaisten erityisosaajien houkutteleminen Suomeen.

OECD arvioi, että Suomi ei saavuta tavoitettaan hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Raportti kiinnittää erityistä huomiota maankäyttösektorin päästöihin. Järjestö ehdottaa, että Suomi toteuttaa hallituksen paketin metsien kasvun edistämiseksi ja vähentää maaperän päästöjä tukien sekä sääntelyn avulla ja kannustamalla yksityiseen rahoitukseen. Maaperän päästöjä ovat esimerkiksi turpeen hajoamisesta syntyvät päästöt.

Raportin mukaan Suomi tarvitsee ulkomailta korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Järjestö suosittelee muun muassa yrityksiin joustavaa kielipolitiikkaa, työperäisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelman laajentamista ja arviointimenetelmän kehittämistä.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä