Tämän osoittaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuore raportti.

Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Jos vaikutuksia väestön hyvinvointiin ei oteta huomioon, eivät myöskään taloutta koskevat päätökset ole kestäviä pitkällä aikavälillä.

-  OECD:n tuore arvio auttaa tekemään päätöksiä, joiden vaikutus talouteen ja hyvinvointiin on myönteinen, sanoo tiedotteessa Romina Boarini, OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen johtaja.

SUOMEN hyvinvoinnin tilaa koskevassa raportissa on kuitenkin havaittu osaamisen ja hyvinvoinnin osa-alueita, joiden kehityssuunta on huolestuttava. Niillä on pitkällä aikavälillä väistämättä myös taloutta heikentävä vaikutus, jos tilanteeseen ei haeta aktiivisia ratkaisuja.

Heikentyvä osaaminen ja terveydentila sekä eriarvoisuus vaikuttavat ihmisten työkykyyn ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Veli-Mikko Niemen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden merkittäviä eroja alueiden ja ihmisryhmien välillä voidaan kaventaa kansallisella päätöksenteolla.

-  Tarvitsemme lainsäädännöllisiä ja rahoitukseen liittyviä toimia, hän toteaa tiedotteessa.

Raportissa nostetaan esiin myös koulutussektorin haasteita. Oppimistulokset heikkenevät ja sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa kasvavat. Oppimistuloksien heikentymisestä on keskusteltu Suomessa jo pidempään.

Suomen menestys Pisa-tutkimuksessa on yhä kansainvälisesti verraten hyvää.