Politiikka

Ohisalo EIT:n tuomiosta: ”Tämä päätös on häpeällinen Suomelle – Halla-aho näkee asian näin: ”Suomi ei voi taata kuolemattomuutta”

Lehtikuva / Mikko Stig
Lehtikuva / Mikko Stig
Lehtikuva / Mikko Stig

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi tänään ratkaisussaan, että Suomi loukkasi ihmisoikeussopimusta karkottaessaan irakilaismiehen vuonna 2017. Mies ammuttiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen. EIT:n tuomio nousi esille myös eduskunnan kyselytunnilla.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korosti, että tuomio on otettava vakavasti.

– Se on osoitus siitä, että tässä hyvässä maassa on parantamisen varaa.

Keskustelu kiertyi EIT:n ratkaisuun, kun perussuomalaiset monen kansanedustajan voimin pommittivat hallitusta siitä, kuinka hallinto-oikeudet tukkeutuvat turvapaikka-asioista.

– Ulkomaalaisten asiat syövät leijonanosan ajasta, kun suomalaisen yrittäjän rakennuslupaa koskeva asia seisoo mapissa ö, Lena Meri (ps.) valitti.

Henrikssonin mukaan hallinto-oikeuksiin arvioidaan tulevan tänä vuonna noin 2 700 turvapaikka-asiaa, kun vuonna 2016 niitä oli yli 10 000. Ministeri vakuutti, että ne eivät vaikuta muiden asiaryhmien käsittelyyn.

Meri vaati turvapaikkalainsäädäntöön kiristyksiä ja maahantulon ”houkutustekijöiden” poistamista. Henriksson muistutti, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan turvapaikkaa saa hakea.

– Suomi ei ole saareke tässä maailmassa, meille voi tulla turvapaikanhakijana ja silloin meidän prosessimme on oltava kunnossa, hän totesi viitaten lisämäärärahaan oleskelulupa-asioiden käsittelyyn.

”Oikeusvaltion pitää turvata ihan jokaisen perusoikeudet.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nappasi kiinni oikeusministerin sanoihin EIT:n tuomiosta.

– Kansainväliselle suojelulle on olemassa tietyt kriteerit. Lähtömaan yleinen turvattomuus ei ole peruste suojelulle. Jos olisi, suurin osa maailman ihmisistä olisi oikeutettu suojeluun Suomessa ja muissa EU-maissa. Ikävä kyllä, Suomi ei voi taata kuolemattomuutta täältä poistettaville ihmisille. Suomi ei voi taata sitä edes täällä oleville ihmisille. Eikä tällaista voi vaatiakaan.

Hänen mukaansa väkivalta esimerkiksi Irakissa on valitettavaa, mutta ratkaisu ei ole ihmisten siirtäminen Suomeen.

– Se ei tee lähtömaista turvallisempia, mutta se tekee Suomesta vaarallisemman.

Halla-aho viittasi Ruotsiin, jossa ”luodit lentävät ja pommit paukkuvat avoimien ovien politiikan tuloksena”. Hän kysyi, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) muistutti, että Suomi on oikeusvaltio.

– Ei pitäisi asettaa vastakkain ihmisiä. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelman keskiössä on se, että me puheenjohtajamaana edistämme oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta saa hakea turvapaikkaa. Oikeusvaltion pitää turvata ihan jokaisen perusoikeudet. Tässä ei aseteta vastakkain suomalaisia tai tänne muualta tulevia.

”Edellisen hallituksen politiikan hinta maksetaan ihmishengillä.”

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kysyi suoraan, miten hallitus varmista, ettei Suomi enää loukkaa kansainvälisen oikeuden ehdotonta palautuskieltoa lähettämällä ihmisiä kuolemaan.

– Edellisen hallituksen nuivan turvapaikkapolitiikan hinta maksetaan ihmishengillä. Nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi kunnioittaa palautuksissa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja, Honkasalo muistutti.

Ohisalon mukaan keskeistä on käydä läpi yhdessä ne lukuisat muutokset, joita on viime vuosina on tehty ulkomaalaislakeihin – ja erityisesti niiden tulkintoihin.

– Tämä päätös on häpeällinen Suomelle. Kerta on ensimmäinen ja toivottavasti se on myös viimeinen. Siitä tämä hallitus pitää kiinni.

Keskustan Antti Kurvista kiinnosti tietää, miten turvapaikanhakijoiden määrälle on käynyt, kun perussuomalaiset ovat hallituksen ulkopuolella. Ohisalon mukaan määrä on vähentynyt reilusti. Hakemuksia tulee noin 2 000–3 000, ja päälle saman verran uusintahakemuksia.

Kokoomuksen Pia Kauma huomautti, että viime hallituskaudella esillä olivat maahantulopisteet EU:n ulkorajoille. Asia kariutui, koska kovin moni maa ei ottanut asiaa vapaaehtoisesti hoitaakseen. Hän kysyi, onko asiassa edistytty.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan Suomen puheenjohtajakaudella aiotaan vahvistaa Frontexin rajavalvonnan voimavaroja. Hän muistutti, että kestävä ratkaisu on se, että Eurooppa keskittyy nykyistä huomattavasti selkeämmin Afrikan mantereen ongelmien poistamiseen yhdessä Afrikan kanssa.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli