– Kantoja muodostetaan lähiviikkoina, ja lopulta suuri valiokunta käsittelee Suomen kannan, hän sanoi toimittajille puhelimitse keskiviikkoiltana.

Paketin tarkoituksena on hänen mukaansa löytää ennen kaikkea pysyviä ratkaisuja ja uusi suunta Euroopan unionin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalle. Merkittävimpiä ja vaikeimpia kysymyksiä on toimiva vastuunjako, hän arvioi.

– Keskeisin kysymys, mikä nousee, on näistä sitten tämä vastuunjaon solidaarisuuden kysymys eli joko jäsenvaltio vastaanottaa sisäisiä siirtoja tai sitten jäsenvaltio osallistuu muiden maiden palautustoiminnan tukemiseen. Tässä toki on myös se näkökulma, että jos palautukset eivät vedä, tähän jäsenvaltioon sitten siirretään nämä henkilöt, hän kommentoi toimittajille puhelimitse.

Palautukset takkuavat

– Keskeinen kysymys on se, että vaikka Suomi tekisi mitä tahansa, ei ole aina Suomesta kiinni, että palautukset eivät välttämättä vedä, Ohisalo kuvailee.

Syinä voivat olla muun muassa se, että palautussopimuksia ei ole tiettyjen vastaanottajamaiden kanssa lainkaan saatu tehtyä tai sitten ne ovat epämääräisiä eivätkä välttämättä edes kirjallisia sopimuksia tai sitoumuksia. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta omalta osaltaan.

– Korona on aiheuttanut sen, että poliiseja ei ole voitu hyödyntää siinä, että poliisit olisivat mukana palautusmatkoilla, hän kertoo.

Suomi mukana “rakentavana kumppanina”

EU:n ulkorajavaltiona Suomelle on Ohisalon mukaan aivan keskeistä, että maahanmuuttokysymyksissä toimitaan eurooppalaisittain yhdessä. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti Suomi haluaa Ohisalon mukaan olla rakentavana kumppanina löytämässä eurooppalaista ratkaisua.

– Uskon, että hallituksen kanta saadaan hyväksi, ja se lähtee Euroopan tasolle niin, että Suomi on valmis yhteistyöhön monesta.
Hän myöntää, että kaikkien jäsenmaiden mukaan saaminen tulee olemaan haastavaa.

STT–Saila Kiuttu