Tällä hetkellä Suomesta voi saada suojelua vain saapumalla maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Ohisalon mukaan EU:n komissio on kehottanut jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperustaiseen maahantuloon.

-  Meidän tulee pohtia vaihtoehtojen luomista nykytilanteelle, joka tällä hetkellä johtaa usein laittomiin ulkorajojen ylityksiin ja ihmissalakuljettajiin turvautumiseen, Ohisalo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ohisalo korosti, että näiden ihmisten tilanne on akuutti, mutta myös pitkällä aikavälillä on tärkeää etsiä uudistushenkisiä ratkaisuja, jotta ihmiset eivät joutuisi lähtemään riskialttiille matkoille.

Valtioneuvosto teetti sisäministeriön aloitteesta tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille. Painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Tutkimustieto tukee sisäministeriön tiedotteen mukaan Suomen pohdintoja väylien tarpeesta ja EU:n pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.

Työ- ja opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia, joiden kautta suojelun tarpeessa olevat henkilöt saapuvat kohdemaahan työntekijöinä ja opiskelijoina, eivät turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Väyliä kutsutaan täydentäviksi, sillä ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilöiden laillinen ja turvallinen maahantulo.

Joissakin maissa väylät ovat tuoneet helpotusta muun muassa terveydenhuoltoalan työvoimapulaan.

Esimerkiksi Britanniassa yksi kokeiluista on tuonut helpotusta hoitohenkilöstöä koskevaan työvoimapulaan.

-  Se on vasta pilottivaiheessa, mutta sen kautta on tullut jo 30-40 ihmistä tämän vuoden aikana. Tavoite on nostettu alkuperäisestä paristakymmenestä lähes kahteensataan. Ainakin siellä se näyttäisi toimivan kohtuullisen hyvin, kertoi erikoistutkija Mika Raunio Siirtolaisuusinstituutista.

Myös Suomessa väestö ikääntyy ja työikäisten osuus vähenee, ja hallitus pyrkii monin toimin kohentamaan taloudellista huoltosuhdetta. Sisäministeriön tiedotteen mukaan tulevaisuudessa täydentävät väylät voisivat olla yksi osa kokonaisuutta. Samalla ne tukisivat suojelua tarvitsevien henkilöiden kotoutumista Suomeen.

– Humanitaarinen ja osaamisperusteinen maahanmuutto eivät sulje toisiaan pois, vaan suojelua tarvitsevilla voi yhtä lailla olla Suomen kaipaamaa osaamista. Myös tänne muuttavan ihmisen kannalta on aina parempi, jos hän pääsee alusta alkaen aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa esimerkiksi työntekijänä tai opiskelijana. Tämän turvapaikanhakijatkin ovat usein tuoneet esille, Ohisalo toteaa tiedotteessa.

Ohisalo huomautti tiedotustilaisuudessa, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan viime vuonna maailmassa oli jo yli 82,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan, väkivallan tai vainon vuoksi.

-  Afganistanin viimeaikainen synkkä kehitys vain alleviivaa tätä tarvetta entisestään ja valitettavasti mitä todennäköisimmin kasvattaa suojelun tarpeessa olevien määrää. Tässä tilanteessa on pohdittava uusia malleja ennakkoluulottomasti.

Uutista päivitetty