– Hyvälle on hyvä hävitä. Nasima on nainen paikallaan, ja osasin kyllä vaistota, että hänellä kampanja etenee hyvin. Minulle tärkeää on se, että saan olla osa puoluejohtoa ja tuoda palkansaajan ääntä esiin, olen sitten varalla sijalla yksi, kaksi tai kolme, Niina Malm vakuuttaa Demokraatille.

Eilen kuohutti se, kuinka SDP:n puoluesihteeri valittiin. Malm kehottaa kuitenkin kaikessa kohussa katsomaan, millaisen puoluejohdon SDP on saanut. Siihen valittiin kolme miestä ja kolme naista – joukossa vähemmistöön kuuluvat maahanmuuttajataustainen nainen ja saamelainen mies.

– Samaan aikaan, kun oikeisto tappelee siitä, mitä rasismi on, sosialidemokraattinen kenttäväki päättää näin. Ja tämä ei ole meille mikään erityinen päälleliimattu kannanotto vaan täysin normaalia elämää.

HÄN TOIVOO hartaasti, että puoluesihteerin valintaprosessi ei jätä sellaista juopaa, joka vaikuttaisi SDP:n toimintaan.

– Sehän on meistä jokaisesta täällä puoluekokouksessa olleesta kiinni. Puoluejohdolla on yhteiset arvot, joita voimme toki terävöittää ja välillä väitelläkin niistä. Mutta yhteisenä tähtäimenä pitää olla, että SDP on Suomen suurin puolue ja pääministeripuolue. Sen eteen me kaikki työskentelemme.

VAIKEITA paikkoja riitti viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue, kun maailman myllerrykset ulottuivat Suomeenkin. Malm valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2020 korona-aikaan.

– Poikkeusoloihin ja sen vaatimiin toimiin osasi silloin varautua, mutta Ukrainan sota yllätti – siihen ei millään voinut varautua. Kaikki varmaan muistavat, missä olivat, kun kuulivat uutisen. Niin minäkin.

Päälle iski vielä inflaatiokriisi ja näissä merkeissä täytyi valmistautua kevään eduskuntavaaleihin.

– Lisäksi alkoi näkyä merkkejä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen hallitus voi olla mahdollinen.

LOPPUTALVESTA ja keväästä tuli Niina Malmille henkilökohtaisestikin rankka. Hän ilmoitti helmikuun alussa sairastuneensa rintasyöpään ja oma vaalityö oli jätettävä muiden käsiin. Ja se tuotti hienon tuloksen: eduskuntapaikka tuli lunastetuksi.

Hän antaa kaiken kiitoksensa vaalitiimilleen, joka teki valtavan työn.

– En käynyt itse yhdessäkään vaalitilaisuudessa, koska sain sytostaattihoitoja kerran viikossa. Mutta tein sen minkä kotona pystyin. Minulle sai jättää palautetta, ja soittelin perään ja käytin myös sosiaalista mediaa niin paljon kuin mahdollista. Ja tulos oli hyvä. Mutta oli se aikamoinen rytinä.

Kaikessa huolessa ja murheessa häntä lämmitti se, kuinka ihmiset tuntuivat kulkevan rinnalla ja antoivat uskoa siihen, että kyllä tästä vielä töihin palataan – sairastuminen ei ole este työn tekemiselle ja poliittiselle toiminnalle.

Poliitikko-Malmia huolestuttaa se, että hoitajia ei ole tulevaisuudessa riittävästi, koska työ terveydenhuollossa ei kiinnosta.

– Potilaana hämmästelen, kuinka monta erikoislääkäriä ja -hoitajaa minuakin, yhtä ihmistä, on ollut hoitamassa. Ei ollut koskaan käynyt mielessä, että Etelä-Karjalan keskussairaalassa on sairaalafyysikoita, nyt sekin selvisi. Mikä ei ole näkynyt minulle poliittisena päätöksentekijänä, on tullut rytinällä syliin.

MALM kertoo voivansa nyt hyvin, ja ennuste toipumiselle on hyvä.

– Sädehoito on vielä jäljellä ja se alkaa lähiviikkoina. Sen jälkeen pääsen palaamaan täysipainoisesti takaisin töihin. Ja olen sitä jo odottanutkin.

Sairastuminen on saanut Malmin miettimään, mikä on oikeasti tärkeää. Tämänpäiväisessä puheessaan hän pohti, ”kenelle minä tätä politiikkaa teen”. Katsantokanta on laajentunut yhä enemmän tulevaisuuteen.

– Haluan tehdä hyviä päätöksiä heille, jotka ovat juuri astuneet työelämään, koulunsa juuri aloittaneille, lapsille, jotka eivät ole vielä syntyneet… Heillehän tätä maailmaa rakennetaan – että heillä on olemassa maapallo, jossa elää ja rakentaa hyvää tulevaisuutta.

IMATRALAISELLA Malmilla on duunaritausta: viimeksi hän toimi pääluottamusmiehenä Ovakon tehtaalla. Viime kaudella hänet opittiin tuntemaan aktiivisena oikeudenmukaisen työelämän ja palkansaajien oikeuksien puolustajana. Nyt puolueen 2. varapuheenjohtajana hän haluaa jatkaa samassa roolissa, koska oikeistohallitus antaa aihetta entistä kärkevämmälle kommentoinnille.

– Tärkeintä näin alussa on ensin puolustaa sitä, ettei hallitus hävitä sitä hyvää, mitä meillä nyt on. Esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa tilanne ei saa olla se, että työntekijä joustaa aina.

Ympäristökysymykset ovat aina olleet Malmille tärkeitä ja hän on puhunut paljon siitä, kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja teollisuuden toimintaedellytykset eivät välttämättä lyö toistaan poskelle – ne voivat kävellä käsi kädessä.

– Mutta nyt kyllä huoleni siitä, mihin kuntoon tämä maapallo jää jäljiltämme, kasvaa päivä päivältä yhä enemmän, hän pohtii vakavana.

MALM ASUU perheineen muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta. Joten rooli turvallisuuspolitiikassa kiinnostaisi.

– Minua ei silti pelota. Luotan vankasti suomalaisten viranomaisten, kuten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien, taitoon ja kykyyn suojella maatamme.

Enemmän Malmia huolestuttaa Suomen sisäinen turvallisuus.

– Näyttää siltä, että meillä on kasvamassa sukupolvi, joka kokee, ettei heistä välitä kukaan, kukaan ei puolusta heitä eikä heillä ole mitään virkaa tässä yhteiskunnassa. Syrjäytyminen voi johtaa jonkinlaiseen anarkiaan.

Pitäminen kiinni sopimusyhteiskunnasta, jota hallitus yrittää nyt horjuttaa, on hänen mukaansa vastaus monien ongelmien torppaamiseen.

Millaista oppositiopolitiikkaa uskallat luvata omasta puolestasi?

– Hyvin pääluottamusmiesmäistä politiikkaa. Tulen kysymään monta kertaa, ja vaatimaan perusteluja sille, miten esimerkiksi joku sunnuntailisän poistaminen tasapainottaisi valtiontaloutta. Tätä olen kysynyt vuodesta 2008, kun tulin politiikkaan ja järkevää vastausta ei ole kuulunut, Niina Malm naurahtaa.