Murto kritisoi OAJ:n tiedotustilaisuudessa hallituksen vientimallilakia, joka on sitonut valtakunnansovittelijan kädet entistä vahvemmin niin sanottuun yleiseen linjaan.

– Minkäänlaisia alakohtaisia ratkaisuja ei sieltä voi saada eikä saatu. Sovittelijan toimivalta, se aito sovittelumekanismi, on sieltä kadonnut täysin, eli alakohtaisesti pitäisi löytää ratkaisuja. Yleinen linja tarkoittaa sitä, että se on sama tasainen käyrä kaikille. Katse kohdistuu palkankorotuksiin, eikä niinkään työehtojen kehittämiseen, Murto luonnehti.

Murto sanoi pitävänsä keskeisenä tavoitteena sitä, että hallituksen vientimallilakia eli työriitalakia pitää muuttaa siten, että se mahdollistaisi poikkeuksia yleiseen linjaan, jossa vientialat määrittelevät myös muiden alojen palkankorotusten tason.

– On ihan paikallaan, että kun tämä työ- ja virkasopimusjärjestelmä – koko työmarkkinajärjestelmä – on muuttunut keskitetyistä ratkaisuista, että myöskin vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä pitäisi pohtia.

– Mutta onko se mahdollista, onko se hedelmällistä? Sehän vaatii isojen liittojen – niin työntekijä- kuin työnantajapuolelta – intressiä palata neuvottelupöytään.

– Yhtenä vaihtoehtona voisi pohtia sitä, tulisiko julkiselle ja julkisrahoitteiselle sektorille rakentaa – neuvotella – oma työmarkkinamalli ja mahdollisesti ansiokehitystakuu, jossa sitten huomioitaisiin nämä liukumien puutteet, mitä julkisella sektorilla ei ole.

HALLITUKSEN tulevista työmarkkinaheikennyksistä Murto nosti perinteisessä OAJ:n lukuvuoden aloitusinfossa tapetille muun muassa irtisanomisen helpottamisen ja määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentämisen.

Hallituksen esityksen mukaan määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi.

– Määräaikaisten aseman heikentäminen on todella raju kolaus opetussektorille, jos se toteutetaan. Opetusalalla on hyvin paljon määräaikaisessa työsuhteessa olevia.

Murto kritisoi, että määräaikaisia työsuhteita koskevaa ketjutuskielto ei näillä näkymin tiukenneta. Se olisi ollut hallitusohjelman tavoite, Murto huomautti.

– Tämä on todella iso heikennys työelämän turvaan. Ja erityisesti se osuu nuoriin alalle valmistuviin opettajiin, jotka pääsääntöisesti ovat määräaikaisia työuransa alussa, Murto summasi uudistuksen vaikutukset.

MURTO listasi myös järjestön tavoitteita syksyn budjettiriiheen. OAJ:n tavoitteena on pitkään ollut opettajarekisterin perustaminen. Se on tavoitelistalla edelleen – Murto odottaa, että hallitus jatkaisi nyt viime hallituskaudella aloitettua opettajarekisterin valmistelua. OAJ:n mukaan rekisteri tarvitaan, jotta saadaan tietoa siitä, kuinka paljon koulutettuja, kelpoisia opettajia Suomessa on.

– Kukaan ei esimerkiksi tiedä, kuinka paljon meillä on erityisopettajista vajetta. Me tiedämme sen, että vaje on ja täytyy kouluttaa lisää, mutta me emme tiedä, paljonko meillä on kelpoisia opettajia, Murto sanoi.

– Sen tulisi olla nyt ydinkysymys, että me aidosti saamme riittävän ja tutkitun tiedon siitä, kuinka paljon meidän täytyy kouluttaa opettajia jatkossa, jotta meillä on riittävästi kelpoisia opettajia.

Murto peräänkuuluttaa myös opettaja-nimikkeen suojaamista.

– Se olisi iso arvostuksen osoitus opettajille, opetuksen laadulle ja oppimisen tason nostolle.

OAJ odottaa budjettiriihestä, että Suomeen saataisiin koulutuksen rahoitukseen pitkän aikavälin suunnitelma. Järjestö vaatii myös, että uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin pitää löytyä rahoitus ilman, että muualta leikataan.

Murto toivoo hallitukselta myös vahvaa harkintaa, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto kumottaisiin.

– Valtiovallan tehtävä on edistää myöskin järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja toivon vahvasti, että hallitus kunnioittaisi myös sopimusyhteiskuntaa. Tämä on katsottu perinteisesti tulonhankkimiskuluksi. Toivon, että nyt siellä talouden vahvistamiseksi etsittäisiin vielä muita keinoja, joilla tämä olisi mahdollista perua.

HALLITUKSEN lisäksi OAJ:n puheenjohtajalta lähti myös terveiset kuntiin. OAJ toivottaa oppimisen tuen uudistuksen toteutumista tervetulleeksi. Murto sanoi pitävänsä tärkeänä, että jokainen tukea tarvitseva lapsi ja oppilas sitä myös saa.

– Siinä on nyt iso vastuu aidosti kuntapäättäjillä. Kuntien täytyy noudattaa lakia ja toteuttaa oppimisen tuen uudistus lain edellyttämällä tavalla. Se vaatii resursseja, se vaatii kelpoisia opettajia, että tämä tuki aidosti toteutuu. Rahoituksen pitää kohdentua siihen, mihin se on tarkoitettukin.