Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Oikeus omien tietojen hallintaan olisi syytä kirjata perustuslakiin” – SDP:n Mäkynen pelkää tietovuodon nostavan kynnystä hakeutua palveluihin

SDP

SDP:n kolmannen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan ihmisen oikeus omien tietojensa hallintaan tulisi kirjata perustuslakiin.

Demokraatti

Demokraatti

Hän on kommentoinut Facebookissa Vastaamon tietovuotoa, jossa on hänen mukaansa kyse ihmisoikeusrikkomuksesta asiassa, jota ei vielä ole kunnolla tunnistettu.

– Ihmisen oikeus omien tietojensa hallintaan olisi syytä kirjata perustuslakiin. Käytännön kysymys terveystietojen osalta on, miten laaja kansallinen datainfrastruktuurin on oltava? Onko sen ulotuttava yksittäisten palvelutuottajien ohjelmistoihin, vai riittääkö rajapinta kansalliseen rekisteriin, Mäkynen puntaroi kirjoituksessaan.

Mäkynen muistuttaa, että jokaisella on oikeus hallita itseään koskevia henkilötietoja, ja tämän oikeuden on toteuduttava myös käytännössä. Se edellyttää Mäkysen mukaan mahdollisuutta tietää, miten, kenen toimesta ja mihin henkilötietoja kerätään.

– Käytännössä tarvitsemme mielestäni keskitetyn henkilötietojen hallintapalvelun, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus päättää, kenellä on oikeus tallentaa ja hyödyntää eri tavoin henkilötietoja.

Mäkynen täsmentää, ettei tämä tarkoita keskitettyä tietojärjestelmää, vaan eri järjestelmien kanssa keskustelevaa hallintapaneelia. Mäkynen kuvailee, että se olisi yksittäiselle ymmärrettävä ja hallittava ja joka samalla varmistaa korkeimman mahdollisen tietosuojan.

– Nyt tapahtunut tietomurto on äärettömän vakava, koska se syö myös erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Iso riski on, että jo valmiiksi hauraat ihmiset kuormittuvat yhä pahemmin ja toisaalta kynnys hakeutua palveluihin nousee, Mäkynen kirjoittaa.

Lisää aiheesta

Mielenterveyspalvelut ovat Mäkysen mukaan esimerkki osittain julkisesti rahoitetusta pääosin yksityisen tuottamasta palvelusta, jota ei kuitenkaan koskaan ole varsinaisesti yksityistetty.

– Palveluita tarvitsevien kantama maksutaakka on harvinaisen korkea ja moni jää ilman palvelua sen takia. Yksityinen sektori on syntynyt julkisen sektorin puutteita täydentämään. Meillä ei koskaan ole ollut riittäviä julkisia mielenterveyspalveluita. Suuri osa mielenterveyspalveluista on Kelan yksityisiltä ostamaa kuntoutusta, hän sanoo.

Mäkynen muistuttaa, että sote-uudistuksen myötä julkisia mielenterveyspalveluita vahvistetaan erityisesti perustasolla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

– Terapiatakuu toteutetaan osana 7 päivän hoitotakuuta. Myös psykoterapiakoulutusta on tarvetta uudistaa ja se on tuotava osaksi julkista koulutusjärjestelmää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE