Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kertoo tiedotteessa, että Uudenmaan rajan valvontaoperaatiossa oli tehty linjaus, että jos kertaalleen käännytetty ihminen pyrkii uudestaan maakuntarajan yli ilman hyväksyttävää syytä, hänelle voitiin antaa sakkovaatimus valmiuslakirikkomuksesta.

Valmiuslakirikkomuksen yritystä ei kuitenkaan ollut säädetty rangaistavaksi. Rikos pitää olla säädetty rangaistavaksi, jotta voi sakottaa. Sakkoja ei siis oikeusasiamiehen mukaan olisi saanut jakaa.

– Vakaa tai toistuvakaan yritys ylittää maakuntaraja vastoin valtioneuvoston asetusta ei siten ole ollut rangaistavaa, oikeusasiamies kertoo tiedotteessa.

Oikeusasiamies puhuu poliisin antamista sakkovaatimuksista, koska poliisi ei ole voinut antaa valmiuslakirikkomuksista sakkomääräyksiä omalla päätöksellään. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee vasta syyttäjä. Oikeusasiamies toivookin, että syyttäjät käyvät huolella läpi kaikki tapaukset, joissa valmiuslakirikkomuksesta on annettu sakkovaatimus.

– Joka tapauksessa on keskeistä, että kenellekään ei määrätä rangaistusta teosta, joka ei ole rikos. Onkin erittäin tärkeää, että syyttäjät varmistavat, ettei näin tapahdu, oikeusasiamies kirjoittaa ratkaisussaan.

Oikeusasiamies saattaa ratkaisullaan Helsingin poliisin tietoon käsityksensä poliisin menettelyn virheellisyydestä. Oikeusasiamiehen nyt tekemä päätös ei siis aiheuta seuraamuksia poliisille.

– Katson, että ei ole tarpeen ryhtyä selvittämään yksittäisten poliisimiesten menettelyä sakkovaatimusten antamisessa erityisesti, koska ainakin pääosin kyse on ollut puheena olevassa tilanneorganisaatiossa tehdystä linjaratkaisusta, ratkaisussa sanotaan.

Oikeusasiamies on lisäksi selvittänyt poliisin muuta menettelyä Uudenmaan rajavalvonnassa ja muiden koronarajoitusten valvonnassa. Se on saanut lukuisia kanteluita poliisin toimista. Näissä muissa asioissa ratkaisut annetaan vasta myöhemmin.

Oikeusasiamiehen ratkaisusta kertoi aiemmin Iltalehti.
STT–Tuuli Oikarinen