Pöysti sanoo ratkaisussaan, että kysymys on oikeudellisesti monitahoinen ja että tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti. Hän näkee perusteita, jotka puoltaisivat ainakin lasten kotiuttamista, mutta toteaa, että Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevien leirin hallinnoijien ja muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin.

Oikeuskanslerille tehtiin useita kanteluita, joissa arvosteltiin Suomen hallitusta sekä pääministeri Antti Rinnettä (sd.), ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) sekä sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) siitä, että he eivät ryhtyneet toimiin suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holin leiriltä Syyriassa. Myös ulkoministeriötä moitittiin siitä, että se ei auttanut suomalaisia kotiin.

Pöysti toteaa ratkaisussaan, että Syyrian tilanteen takia siellä ei ole mahdollista tarjota konsulipalveluja tavalliseen tapaan. Tästä on kerrottu matkustustiedotteissa, Pöysti huomauttaa.

– Muun muassa kesällä 2011 annetussa matkustustiedotteessa on annettu maastapoistumissuositus ja alkuvuodesta 2013 on tiedotettu, että lähetystöllä ei ole mahdollisuuksia avustaa mahdollisen evakuoinnin järjestämisessä, Pöysti linjaa.

Turvallisuusuhkia syntyy

Oikeuskansleri huomauttaa, että leirillä olevien kotiuttamiseen voi liittyä turvallisuusuhkia Suomessa asuville ja oleskeleville.

– Kysymys on kiperästä perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta, johon ei voida ottaa kantaa pelkästään laillisuusvalvonnan keinoin. Tämä johtuu siitä, että punninnassa on otettava huomioon se, missä määrin aikuisista palaajista aiheutuva turvallisuusuhka on hallittavissa kohtuullisin toimenpitein, Pöysti puntaroi.

Laillisuusvalvonnan keinoin ei voida Pöystin mukaan myöskään arvioida, mitkä ovat Suomen viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet kotiuttaa leirillä olijat vaarantamatta viranomaisten turvallisuutta tai selvittää kotiutettavien henkilöllisyys.

Lasten kotiuttamiselle löytyy perusteita

Keskusteluissa on ollut esillä ajatus lasten kotiuttamisesta ilman huoltajiaan. Pöysti toteaa, että tähänkin liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia.

– Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä, mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa, Pöysti toteaa.

Lastensuojelulakia ja muita määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa vieraan valtion maaperällä.

– Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin.

Pöystin mukaan perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että hallitus pyrkisi kotiuttamaan ainakin lapset. Käytännössä se voi kuitenkin olla vaikea toteuttaa.

– Oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta.

Pöysti muistuttaa myös, ettei hänen toimivaltaansa tai tehtäväänsä kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

STT–Nina Törnudd

Juttua täydennetty kauttaaltaan kello 15.32.