Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä: sisäministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Kieltoja on määrätty viimeisten kymmenen vuoden aikana vajaasta tuhannesta noin 1 500:aan vuodessa. Alueellisia liikkumisrajoituksia on mukana karkeasti puolessa.

Nykytilanteessa näyttää siltä, että lähestymiskieltoja rikotaan surutta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että rikkominen on yleisen syytteen alainen rikos, josta voi saada maksimissaan vuoden vankeutta. Viime vuonna poliisille ilmoitettiin lähes 800 epäiltyä lähestymiskiellon rikkomista.

Oikeusministeriössä aloitettiin tänä vuonna selvitys siitä, miten voitaisiin parantaa vaikeasti valvottavan lähestymiskiellon tehokkuutta. Ministeriö pyysi useilta tahoilta lausuntoja, voisiko sähköisestä valvonnasta eli esimerkiksi jalkapannasta olla apua.

Esimerkiksi Norjassa vainoajan jalkaan on mahdollista laittaa panta, joka hälyttää poliisille, kun hän liikkuu kielletyllä alueella. Ruotsissa on käytössä samanlainen järjestelmä, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemen mukaan jonkinlainen paikannusjärjestelmään perustuva valvonta olisi mahdollista myös Suomen lainsäädännön puitteissa. Hänen mukaansa seurannalla voitaisiin todistaa, että lähestymiskieltoa on rikottu ja estää uhrin seuraaminen.

– Kun soittaa poliisille, että se tyyppi seisoo tuossa kadulla talon edessä, poliisin olisi helppo paikallistaa, missä se tyyppi on, Niemi sanoo.

Tällä hetkellä tilanne voi olla se, että vainoaja ei enää olekaan lähettyvillä, kun viranomaiset saapuvat paikalle. Puheiden perusteella ketään on hankala tuomita.

Niemen mukaan Suomen järjestelmä johtaa siihen, että lähes kaikki lähestymiskiellot koskevat vakavia tapauksia.

– Monissa maissahan on siviiliperusteinen lähestymiskielto, jonka saa melko automaattisesti. Ajatuksena on, että jos henkilö A haluaa, että henkilö B ei tule hänen lähelleen, niin ei henkilöllä B ole mitään syytä tulla hänen lähelleen. Juuri koskaan ihmiset eivät täysin ilman syytä hae kieltoa.

Suomessa taas tarvitaan näyttöä aiemmasta häiritsevästä käyttäytymisestä ja näytön kerää yleensä häirintää kokenut henkilö itse. Tästä johtuu, että suurin osa määrätyistä lähestymiskielloista liittyy jokseenkin vakaviin tapauksiin.

Oikeusministeriölle lausunnon antaneen Helsingin käräjäoikeuden mukaan jalkapannasta voisi olla hyötyä laajennetun lähestymiskiellon valvonnassa. Laajennetussa lähestymiskiellossa voidaan määritellä kiellettyjä alueita lähestymiskieltoon määrätylle.

Oikeuden mukaan perusteeksi pannoittamiselle kävisivät esimerkiksi tilanteet, joissa henkeä tai terveyttä uhataan vakavasti. Se voisi tulla kyseeseen myös, jos poliisi arvioi, että lähestymiskielto lisää väkivallan uhkaa eli esimerkiksi provosoi väkivaltaista kumppania. Myös aiempi lähestymiskiellon rikkominen riittäisi käräjäoikeuden mukaan perusteeksi.

Itä-Suomen hovioikeuden mukaan vakavan henkeen tai terveyteen liittyvän vaaran lisäksi kiellon toistuva rikkominen voisi riittää perusteeksi jalkapannalle. Hovioikeuden mukaan jalkapantaa tulisi käyttää vasta, kun mikään muu ei auta.

Valtakunnansyyttäjänvirasto edellyttäisi toistuvaa kiellon rikkomista tai henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen vaaraa.
Rikosuhripäivystys laittaisi valvontalaitteen jalkaan silloin, kun lähestymiskieltoa on rikottu tai jos suojattava on riskissä joutua vakavan rikoksen uhriksi.

Sisäministeriön poliisiosasto kannattaa oikeusministeriön selvityksen jatkamista, mutta huomauttaa, että poliisin tämän hetken resurssitilanne ei mahdollista jatkuvaa valvontaa.
STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN