Velallisia kiivaasti puolustanut Taavitsainen pitää käsittämättömänä, että huomattava osa velallisista on saanut maksuhäiriömerkinnän virheellisin perustein. Maksuhäiriömerkintä on yli 376 000 suomalaisella.

– Tämä on aivan pöyristyttävän hirveä asia. Luin tätä kohtaa niin monta kertaa, että sivukin lähti irti tästä kirjasta! Miten voi olla mahdollista, että oikeusministeriön tietojärjestelmästä johtuen ihmiset ovat joutuneet aivan syyttä kärsimään.

Taavitsainen pitää virhettä hyvin vakavana asiana.

Taavitsaisen mukaan maksuhäiriömerkintä hankaloittaa ihmisten elämää monin tavoin. Se voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa työllistymisen.

Taavitsainen kertoi kuulleensa, että ulosottomiehet ovat tehneet virheitä. Maksuhäiriömerkintää ei ole kuitenkaan korjattu, vaikka ihmiset ovat sitä pyytäneet.

– Tähän toivon oikeusasiamiehen vastaavan. Miksi ei ole korjattu? Heiltä on evätty pankkikortit ja heidän elämä on vaikeutunut vuosiksi.

Eräs henkilö kertoi Taavitsaiselle, että ulosottomies oli todennut tehneensä virheen, mutta ei voi korjata maksuhäiriömerkintää.

– Tällainen toiminta on heikentänyt ihmisten luottamusta Suomeen oikeusvaltiona. Samoin se, että käräjäoikeudet ovat antaneet ulosottotuomioita ilman, että perintäyhtiöllä on ollut mitään todistetta velasta, ei velkakirjaa, ei alkuperäistä laskua. Keksityistä veloista, vanhentuneista veloista laitetaan ihmiset ulosottoon. Miten tämä voi olla mahdollista?

Kansainvälinen perintäyhtiö Alektum sai viime viikolla aluehallintovirastolta varoituksen. Se oli muun muassa pitkittänyt aiheettomasti perintää ja laskuttanut liian suuria perintäkuluja.

–Valvontaa tarvitaan ehdottomasti lisää. Kansalaisemme ovat riistäjien armoilla ja näyttää sille, ettei Suomi valtiona tällä hetkellä kykene heitä suojelemaan näiltä kansainvälisiltä saalistusfirmoilta, Taavitsainen vaati.

Taavitsainen ja kahdeksan muuta kansanedustajaa eri puolueista jätti tänään lakialoitteen, jossa esitetään maksuhäiriömerkinnän poistamista heti, kun velka on maksettu.

– En voi hyväksyä nykytilannetta, että maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Ihmiset kokevat olevansa suurempia rikollisia kuin väkivallan tekoja tehneet jotka selviävät lyhyemmillä rangaistuksilla.

Taavitsainen ilmoitti itse kaksi vuotta sitten kilpailu- ja kuluttajavirastolle sähköyhtiö Suur-Savon sähkön käytännöstä. Se vaati vakuutta silloin, kun ihmisellä on luottotiedoissa häiriömerkintä. Eräs lapsiperhe ei saanut sitä kasaan, eikä täten meinannut saada sähköjä kotiinsa.

Tietosuojavaltuutettu on ilmoittanut, että hänellä ei ole pääsyä luottotietorekisteriin. Taavitsainen ihmettelee tätä, koska oikeusasiamies ehdottaa kertomuksessaan, että tietosuojavaltuutettu voisi toimivaltansa puolesta puuttua virheellisiin merkintöihin.

– Miten tietosuojavaltuutettu voi puuttua, jos hänellä ei ole pääsyä rekisteriin tarkastaakseen onko rekisteri oikein? Kuka ylipäätään voi Suomessa tarkistaa luottotietorekisterin oikeellisuuden, Taavitsainen kysyi.