Kyselytunnille osallistuneita SDP:n kansanedustajia kiinnostivat hallituksen ministerien näkemykset heikko-osaisten tilanteesta. Satu Taavitsainen huomautti ministerille, että yli puolimiljoonaa suomalaista on joutunut ulosottoon.

”Pientuloisia eläkeläisiä, työttömiä ja vammaisia on joutunut korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen takia häikäilemättömien perintätoimistojen armoille ja ulosottoon. Lapsiperheet eivät saa sähkösopimusta, kotivakuutusta tai muuta välttämätöntä asiaa maksuhäiriömerkinnän takia.”

”Asiakasmaksuissa täytyy noudattaa normaalia perintäkäytäntöä ja kunnat vastaavat siitä, että niissä menetellään asianmukaisesti”, Häkkänen sanoi

”Jokainen ihminen joka joutuu perintätilanteeseen ulosotossa, hänen tilannettaan pitää katsoa inhimillisesti ja lainsäädännön mukaisesti. Luulen, että lainsäädäntöä joudutaan päivittämään tulevaisuudessa aika reilustikin, koska ongelma paisuu koko ajan”, hän jatkoi.

Taavitsainen jatkoi puolestaan huomauttamalla, että moni on menettänyt terveytensäkin maksuvaikeuksien vuoksi ja monet ovat joutuneet ikuiseen velkavankeuteen syrjäytettyinä.

”Voi sanoa, että kyse on kansallisesta hätätilanteesta.”

Taavitsainen tivasi ministeriltä, aikooko tämä tehdä erityistarkastuksen perintäyhtiöiden toimintaan.

Tätä Häkkänen ei kuitenkaan luvannut.

”Perintätoiminta on erityissäätelyn kohteena ja käytännöt, joita kentällä harjoitetaan, niitä tarkastellaan koko ajan. Nyt kun ongelma kasvaa koko ajan, ensisijainen pääpainopiste pitää olla siinä, kuinka pystymme ennaltaehkäisemään ihmisten joutumista velkakierteeseen ja ylivelkaantumisen tilanteeseen. Ei pidä lähtökohtaisesti sanoa sitä, että velanottaminen olisi pahasta, koska ihmiset tarvitsevat rahaa asuntoihin tai kulutusluottoihin.”

Häkkänen sanoi kuitenkin, että hän on ottanut ”pikavippikysymyksen” uudelleenvalmisteluun.

”Katson, että asiassa pitää tehdä uudelleenarviointia ja kevään aikana siitä tehdään linjauksia.”

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto puolestaan kysyi ministeriltä, olisiko hänellä valmiutta suoja-osan nostamiseen niin, että ylivelkaantuneen kannattaisi aina mennä töihin, koska tällä tavoin velalliselle jäisi enemmän käteen.

Häkkänen sanoi, että käydyn pohdinnan jälkeen paremmaksi vaihtoehdoksi on arvioitu lykkäyskuukaudet.

”Suojaosuus liittyy kaikkien, myös suurituloisten palkkoihin ja se saattaisi aiheuttaa pienituloiselle muun muassa  maksumerkintähäiriöiden osalta erittäin hankalia ongelmia vuokra-asuntojen saamisen kannalta.”

Demareista Kristiina Salonen oli huolissaan siitä, että ulosottotoimipisteitä ollaan vähentämässä ja keskittämässä, vaikka tarve on kasvava. Timo Harakka puolestaan otti esille sen, että ulosotossa olevan on usein taloudellisesti mahdotonta ottaa pienipalkkaista työtä vastaan.

Miksi lykkäys olisi mahdollista vasta vuoden työttömyysjakson jälkeen, miksi odottaa? Harakka kysyi, eikö kannattaisi toimia niin, että jokaisen ulosotossa olevan työttömän kannattaa ottaa työtä vastaan.

Häkkänen vetosi vastauksessaan ennen kaikkea rahaan.

”Kannustinloukkujen purkamisessa se on hyvin vaikea ongelma, koska monet hankkeista maksavat erittäin paljon, jos ne tehdään könttäsumma-periaatteella kaikille kohdistaen. Sen takia näitä täytyy jonkin verran rajata. Että löydämme juuri ne tapaukset ja ne, joilla on se hankalin tilanne.”