Stubb siteerasi presidentti Paasikiveä luonnehtiessaan Yhdysvaltain ulkopolitiikassa tapahtunutta muutosta.

– Ulkopolitiikassa tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste. On selvää, että me pidämme jatkossakin kiinni meille tärkeistä arvoista, kuten demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja instituutioista sekä ihmisoikeuksista, Stubb sanoi.

Samalla hän tähdensi, että globaalit haasteet edellyttävät Euroopan ja Yhdysvaltain tekevän läheistä yhteistyötä.

Stubb totesi voimapolitiikan haastavan sääntöpohjaista järjestelmää. Monenkeskisen yhteistyön tilalle on tullut kahdenvälisyys ja transaktiot.

– Liitämme usein varsinkin transaktionaalisuuden Venäjään ja Kiinaan. Mutta samat piirteet koskevat joitakin läntisiäkin valtoja.

– Olemme yhdessä määritelleet ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ohjenuoraksi arvopohjaisen realismin. Sen tavoitteena on auttaa Suomea luovimaan tässä vaikeassa maailmanpoliittisessa murroksessa.

STUBBIN mukaan Suomen etu on pitkällä aikavälillä mahdollisimman vahva monenkeskinen järjestelmä.

– Emme kuitenkaan voi rajata itseämme ulos päätöksenteosta, joka tapahtuu osin tämän järjestelmän ulkopuolella. Emme myöskään voi eristää itseämme valtioista, jotka eivät monenkeskisyyttä täysin tue. Edistämme intressejämme kaikissa mahdollisissa tilanteissa, omien arvojemme pohjalta.

Stubb myös muistutti, ettei maailma ole mustavalkoinen. Hänen mukaansa läntiset maat tekevät ulkopolitiikassaan yhä useammin tapauskohtaisia ratkaisuja ideologisten valintojen sijaan.

– Kyse ei ole myöskään siitä, onko meillä sääntöjä vai ei, vaan siitä mihin suuntaan sääntöjärjestelmä kehittyy. Lännen lisäksi meillä on myös globaalisti paljon kumppaneita, joiden kanssa voimme edelleen kehittää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää.

– Menemme aina Suomen etu ja turvallisuus edellä. Ulkopolitiikkamme rakentuu yhdessä liittolaistemme kanssa Pohjoismaissa, EU:ssa ja Natossa. Tässä ajassa, kuten niin usein aiemminkin Venäjän ja Yhdysvaltojen toiminnalla on keskeinen vaikutus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, Kiinaa unohtamatta.

ENSIMMÄISEN virkavuotensa aikana Stubb kertoo palanneensa puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) presidentin virkaanastujaisissa pitämään puheeseen, jonka viisauksia Stubb sanoo pyrkineensä työssään soveltamaan.

– Yhdessä olen valitettavasti epäonnistunut – nimittäin siinä, että olisin saanut luettua yhden kirjan viikossa. Machiavellikin on jäänyt kertaamatta. Kun maailmaa katsoo, ehkä pitäisi kerrata.

Suomalaisten tulee presidentin mukaan pitää vaikeissa paikoissa yhtä. Tässä yhteydessä hän nosti esiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnan ja yhteistyön eduskunnan kanssa.

– Tänä päivänä se on tärkeämpää kuin kertaakaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.

– Olemme astumassa uuteen maailmaan. Moni asia, jota ennen pidimme normaalina, tulee muuttumaan ja on jo muuttunutkin. Sekä globaali ympäristö että Suomen asemointi ovat murroksessa ja meidän on opeteltava toimimaan tässä uudessa ympäristössä.

– Miten siis parhaiten edistämme Suomen etua tässä murroksessa? Tätä meidän tulisi pohtia ainakin ulkopolitiikan sisältöjen, demokraattisten instituutioidemme sekä yksilön vastuun kautta.

SUOMEN on Stubbin mukaan jatkettava Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista.

– Keskipitkällä aikavälillä meidän on löydettävä rauhanratkaisu, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Pitkällä aikavälillä olemme auttamassa Ukrainan jälleenrakennusta, EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä.

Suomi on presidentin mukaan ottanut nopeasti paikkansa puolustusliitto Natossa.

– Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa kuitenkin myös liittokuntaan ja sekin on murrostilassa. Uhkat vaativat uudenlaisia suorituskykyjä ja suorituskyvyt vaativat aiempaa vahvempaa resursointia. Budjettivallan käyttäjänä te olette paljon vartijana. Lisäpanostukset puolustukseen vaativat laajaa yhteisymmärrystä.

– Elämme rauhattomuuden aikakautta. Viime vuosien aikana Suomi on joutunut kokemaan laajalti hybridivaikuttamisen kirjoa: maahamme on kohdistettu kyberhyökkäyksiä, maahanmuuton välineellistämistä, informaatiovaikuttamista ja myös fyysistä kriittistä infrastruktuuriamme on vaurioitettu. Kaikissa näissä tilanteissa on tärkeää, että me suomalaiset pidämme pään kylmänä. Varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluokkaisia, Stubb totesi Valtiopäivien avajaispuheessaan eduskunnassa keskiviikkona.