Hollannissa hyväksyttiin toissa vuonna laki, joka määrää hiilen energiakäytön lopetettavaksi vuoden 2030 alkuun mennessä. Laki koskettaa myös saksalaista Uniperia, jolla on uudehko Maasvlakten hiilivoimala Rotterdamin lähellä.

Käytännössä Uniper kokee, että se olisi oikeutettu korvauksiin, koska viisi vuotta sitten käynnistetyn Maasvlakte 3 -laitoksen käyttöaika on jäämässä merkittävästi suunniteltua lyhyemmäksi.

Uniperin pääomistaja on nykyisin Fortum. Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö viime vuoden maaliskuussa. Fortum omistaa yhtiöstä noin kolme neljäsosaa.

Fortumin mukaan se ei ole osallistunut mitenkään pääomistajana Uniperin päätöksentekoon tai linjauksiin, jotka liittyvät Maasvlakten hiilivoimalaa koskeviin oikeustoimiin Hollantia vastaan.

– Tämä on Uniperin toimivan johdon asia ja liittyy keskeisesti johdon huolellisuusvelvoitteeseen. Lainsäädäntö lähtee siitä, että yrityksen johdon täytyy aina toimia huolellisesti yrityksen etua edistäen, johtaja Esa Hyvärinen Fortumista sanoo.

Uniperin johto kokee, ettei se toimisi huolellisesti, jos se ei edes selvittäisi, onko yhtiö oikeutettu korvauksiin, Hyvärinen toteaa.

– Fortumin kanta on se, että asia on syytä selvittää ja on käynyt ilmeiseksi, että asia ei selviä muulla tavalla kuin oikeustoimilla.

Hänen mukaansa valtio-omistajan puolelta ei ole pyritty vaikuttamaan suoraan eikä välillisesti Uniperin johtoon Hollannin voimalaitosta koskevassa päätöksenteossa. Suomen valtiota on informoitu tilanteesta.

–  Me olemme kertoneet valtiolle tästä tilanteesta.

Hyvärisen mukaan muutos kivihiilestä luopumiseksi on edennyt Hollannissa varsin nopeasti. Hyvärinen sanoo, että vielä 2000-luvun puolivälissä Hollannin hallitus oli sitä mieltä, että hiilivoimalla on merkittävän pitkä tulevaisuus Hollannissa.

–  Hollannin oma energiastrategia vuodelta 2008 lähti siitä, että hiilivoimaa lisätään Hollannissa, koska siellä on hyvät olosuhteet, hyvät satamat, paljon lauhdevettä ja koska hiilivoima takaa toimitusvarmuutta ja pitää energian hinnan kohtuullisena. Tämä oli tilanne siis vielä sen jälkeen, kun investointipäätös Maasvlakte 3:sta oli jo tehty. Hollannissa alettiin puhua hiilen käytön kieltämisestä vuonna 2015 – samana vuonna kuin laitos valmistui.

Iso kysymys asiassa onkin, mikä on Hollannin valtion vastuu lainsäädäntömuutoksen toteutuksessa tai mikä vastuu on yhtiöillä investointien ja niihin liittyvien riskien osalta. Pitäisikö esimerkiksi Hollannin veronmaksajien maksaa lasku ulkomaisten yhtiöiden hiilivoimaloista?

– Voisi kysyä vastakysymyksen, pitääkö Suomen veronmaksajien maksaa lasku Hollannin valtion päätöksistä, Hyvärinen sanoo.