– Hallitusohjelma on ikämyönteinen ja siinä on myönteisiä asioita myös muistisairaiden oikeuksien sekä hoidon ja hoivan parantamisen näkökulmasta. Jostakin syystä Kansallinen Muistiohjelma on kuitenkin jäänyt pois ja asian tärkeyden johdosta, on hyvä, että ministeri ottaa jo nyt kantaa tähän tärkeää asiaan, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Suomessa on Muistiohjelma vuosille 2012-2020, mutta rahoituksen riittämättömyys ja hallituksen vaihdos uhkaavat Mäkisalo-Ropposen mukaan suunnitelman jatkoa.

Suomessa sairastuu muistisairauteen vuosittain noin 14 500 henkilöä. Muistisairaita on lähes 200 000.

Mäkisalo-Ropposen mukaan kehityskulun patoamiseksi ja muistisairaiden aseman parantamiseksi tarvitaan politiikan vahvaa fokusointia sekä sairauden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn että sairastuneiden arjen ja oikeuksien tukemiseen.

”Kaikki muistisairaat eivät ole ikäihmisiä.”

Kansallinen Muistiohjelma on toiminut Mäkisalo-Ropposen mukaan muistipolitiikan tukijalkana, jolla erityisesti kuntapäättäjiä on tuettu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen politiikkaan.

– Hallitusohjelmassa puhutaan ikäohjelmasta, mutta se ei yksin riitä. Kaikki muistisairaat eivät ole ikäihmisiä, joten laajempaa näkökulmaa tarvitaan.

Maailman terveysjärjestö WHO korostaa toukokuussa antamissaan suosituksissa muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi, että eri maiden terveydenhuollon ja poliittisten päättäjien tulisi huomioida muistisairauksien lisääntyminen toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kansainvälinen Alzheimer’s Disease International (ADI) on suositellut kaikkiin maihin muistiohjelmaa.

– Olemme olleet edelläkävijöitä ja tätä asemaa ei tule menettää, Mäkisalo-Ropponen päättää.