– Olemme varmaankin yhdessä historian vakavimmista kriiseistä työmarkkinaneuvotteluissa. Nyt on menetetty luottamus ja työnantajapuoli ei ole tätä harkinnut ihan loppuun asti, aikaisemmin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinajohtajana toiminut Laatunen sanoo ammattiliitto Prolle antamassaan haastattelussa.

UPM on ilmoittanut tällä neuvottelukierroksella irtautuvansa yleissitovista työehtosopimuksista. Suomalainen sopimisen kulttuuri on perinteisesti ollut työmarkkinoita vakauttava järjestelmä, jolla on taattu sekä jatkuvuutta että reilut työehdot. Laatunen arvioi, että yhteisestä sopimisesta kieltäytymisellä voi olla vakavia seurauksia.

– Työmarkkinajärjestöt ovat keskeisesti yhteiskuntarauhan takuumiehiä- tai naisia. Jos työmarkkinajärjestelmä toimii hyvin ja riittävän isoissa yksiköissä, se myös vakauttaa kansantaloutta ja on tärkeä osa maan hallitukselle sen talouspolitiikan tukena.

Laatunen uskoo, että nyt on kyseessä ideologinen taistelu, jossa työnantajat pyrkivät heikentämään ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös suomalaisten työntekijöiden oikeuksien heikentämistä.

– Ideologiset tavoitteet ovat ihan selviä, vaikka ne varmasti kiistetään. Tästä on myös tullut mielikuva, ainakin ulkopuoliselle, että yrityksen pienipalkkaisimmilta tavallaan kielletään tai halutaan estää kollektiivinen edunvalvonta. Tämän kaltaisella politiikalla hävitetään keskinäinen luottamus”, Laatunen sanoo.

Yksipuolinen sanelukulttuuri on tuttu esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa työnantajat ovat jo pitkään kampanjoineet työntekijöiden järjestäytymistä vastaan ja järjestäytymisaste on alhainen.

– Tällainen kehitys työmarkkinoilla voi johtaa rauhattomuuksiin Suomessa, niin kuin se on johtanut monissa Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat vähemmän valtakunnallisiin sopimuksiin perustuvia, Laatunen sanoo.

Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan metsäteollisuuden yrityskohtaisia sopimusneuvotteluja on käyty tähän mennessä jo puoli vuotta. Sopimusten neuvotteluihin on käytetty niin työnantajapuolella kuin palkansaajapuolella moninkertainen määrä aikaa ja resursseja kuin valtakunnallisen sopimuksen tekemiseen olisi Malisen mukaan mennyt.

– Työnantajat halusivat hajauttaa sopimukset yrityskohtaisiksi perusteina paikallisten piirteiden huomioon ottaminen sopimusten sisällöissä. Saavutetut yrityskohtaiset erot ovat varsin pienet. Erityisesti kun ottaa huomioon, miten paljon niihin on käytetty aikaa ja henkilöresursseja molemmin puolin, Malinen arvioi.