– Pitää jo vähän yrittää kontrolloidakin. Olen todella kova mediafriikki, Jaakonsaari kertoo Demokraatin 125-vuotisvastaanotolla.

Jaakonsaaren mukaan monipuolinen mediakattaus antaa mahdollisuuden muodostaa maailmasta monipuolisemman kuvan.

– Mihinkään ei kannata sillä tavalla uskoa, että tämä on totuus, vaan jokaisen täytyy itse oman arvomaailmansa pohjalta miettiä vastauksia asioihin. Se edellyttää sitä, että seuraa asioita aktiivisesti ja yrittää löytää hyviä argumentteja, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että maailman aatteet ja asiat ovat niin samoja, että jako kotimaan, ulkomaan ja vaikkapa EU-uutisiin on käynyt turhaksi.

– Kaikki kietoutuu yhteen. Jos pystyisi kansalaisten näkökulmasta kertomaan, mitä yhteyksiä hänen kokemuksillaan on maailman tapahtumiin, se olisi aivan loistavaa. Tiedän kyllä, että se on vaativaa, mutta siihen kannattaa pyrkiä, koska muuten maailmat eriytyvät, hän kannustaa toimittajia.

Itse uutisen kohteena oleminen ei ole aina helpoin mahdollinen tilanne. Jaakonsaari kertoo harrastavansa jatkuvaa itsekritiikkiä. Pystyinkö sanomaan olennaisen? Ymmärsikö toimittaja, mitä tarkoitin? Hän sanoo pyrkivänsä aina kertomaan oman käsityksensä asioista mahdollisimman rehellisesti. Se on hyvä ohjenuora.

– Joskus on pahoillaan siitä, että oma viesti ei ole innostanut toimittajaa, vaan hän on valinnut jotain muuta. Pääsääntöisesti olen tyytyväinen siihen, miten minua on mediassa kohdeltu, hän sanoo.

Jaakonsaari arvioi, että tänä päivänä uutisten kohteena olevalta kysytään paksumpaa nahkaa kuin ennen. Sosiaalisen median maailma on tuonut menoon oman mausteensa.

– Jos trollien ja valeuutisten kohteeksi joutuu, se on hirveän raskasta, hän sanoo.

– Olen tehnyt niin, että ihan systemaattisesti poistan ne, jotka nimimerkin suojissa arvostelee minua ja ajatuksiani. Ihmisellä on oikeus kirjoittaa mitä tahansa, mutta minulla ei ole velvollisuutta sietää ihan posketonta haukkumista.

Historiajutut ja erilaisia ilmiöitä taustoittavat pitkät artikkelit ovat Jaakonsaaren mieleen. Hän mainitsee kiinnostavana viimeaikaisena artikkelina Helsingin Sanomien Petostehdas-jutun, jossa kerrottiin Kiovassa toimivasta yrityksestä, joka huijaa ihmisiltä rahaa.

Pysäyttävimpiä vuosien varrelta ovat Jaakonsaaren mielestä olleet muun muassa pakolaiskriiseihin liittyvät uutiset. Vuonna 2015 ja uudestaan nyt kielenkäyttö, jota otsikoissa ja puheissa käytetään, puistattaa.

– Puhutaan pakolaisvirroista, -tsunameista, -tulvista. Ihmisten kärsimys unohtuu. Kriisi kuvataan luonnonvoimailmiönä, jolle ei voida mitään, mutta hitto vieköön, voidaanhan!