Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Oletteko valmiina Metsäteollisuuden työnantajat?

Älä provosoi äläkä tule provosoiduksi. Tämä on ohjeeni Teollisuusliittolaisille luottamusmiehille kun koulutan heitä luottamusmiesten peruskursseilla tai paikallisen sopimisen kursseilla Murikka-opistolla.

Kirsi Hyvönen

aluetoimitsija Teollisuusliitto Sisä-Suomen toiminta-alue

 

Mistä sitten hyvä neuvottelukulttuuri syntyy ja miten tulla hyväksi neuvottelijaksi? No helppoa olisi asia kiteyttää niin, että hyväksi neuvottelijaksi oppii vain neuvottelemalla. Neuvottelijoilla tulee olla vankka käsitys siitä, että miksi neuvotellaan. Neuvotteluosapuolilla on oltava yhteinen tavoite asian saattamiseksi maaliin. Molempien osapuolien on osattava vaatia itselleen parhaaksi näkemiä asioita, mutta tuotakin tärkeämpää on osata joustaa ja antaa jossain periksi. Neuvottelujen lopputulos on eräänlainen kauppasopimus, jolla kumpikin sopijaosapuoli on saanut jotain ja todennäköisesti joutunut jostain luopumaan.

 

Työehtosopimuksissa on lukuisa määrä asioita, joita paikallisesti voidaan sopia toisin. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimus pitää sisällään yli 50 asiakohtaa, joista toisin sopiminen on mahdollista. Yrityskohtaisesti asioita on sovittu ja asiat hoituvat työpaikoilla molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Teollisuusliiton luottamusmiehet on kursseillamme koulutettu neuvottelutaitoisiksi, mutta miten on työnantajapuolen laita?

Olen istunut maatalousalojen työehtosopimusneuvotteluissa ja tuolloin silloisella Puuliitolla ja Maaseudun työnantajaliitolla oli mitä parhaimmat ja toimivimmat neuvotteluvälit. Saimme neuvotteluissa sellaisinakin vuosina sovittua lukuisia tekstimuutoksia työehtosopimuksiin, kun monet muut sopimusalat saivat vain linjan mukaiset yleiskorotukset sovittua. Mistäkö tämä sitten johtui? Se johtui siitä, että niin meidän työntekijöitä edustavan ammattiliiton kuin työnantajaliiton yhteisenä tavoitteena oli saada yhdessä sopien molempia osapuolia tyydyttävä sopimus aikaiseksi. Se on mahdollista vain, jos voimme luottaa yhteistyökumppaniimme ja arvostamme toisiamme siten, että tavoittelemme yhteistä hyvää kyseiselle sopimusalalle niin työnantajien kuin työntekijöidenkin etuja ajaen. Myös jatkuvan neuvottelun periaate oli meille tuolloin arkipäivää ja asioista käytiin vuoropuhelua myös silloin, kun tes-neuvottelut eivät olleet käynnissä.

 

Eräs työnantaja soitti minulle aikoinaan ja valitteli yrityksen suuria sairauspoissaolomääriä. Totesin hänelle, että olisiko peiliin katsomisen paikka ja paikallaan pohdinta, että onko yrityksen toimissa jotain vikaa kun ihmiset eivät viihdy töissä? Työnantaja totesi, että asia taitaa olla tosiaankin noin.

 

Pitäisikö Metsäteollisuuden neuvottelijoiden nyt edes vilkaista peiliin, että onko vika peilikuvassa vai missä, koska yhteisten asioiden hoitaminen ei suju? Teollisuusliiton luottamusmiehet on kursseillamme koulutettu neuvottelutaitoisiksi, mutta miten on työnantajapuolen laita?  Onko teidän yritysten edustajat valmiina yhteisiin neuvottelupöytiin ja voimmeko luottaa siihen, että sopimusalojemme ammattilaiset saavat sellaiset työehdot kuin heille kuuluu? Me emme jätä luottamusmiehiämme yksin, vaan edelleen jatkamme heidän kehittämistään vieläkin paremmiksi neuvottelijoiksi.

Miten on Metsäteollisuus, kiinnostaisiko teitä kehittyä paremmiksi neuvottelijoiksi?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE