Vuornos esittää Ylen haastattelussa, että ammatillisesta koulutuksesta pitäisi leikata lisää. Hän esittää myös, että aloituspaikkoja pitäisi siirtää ammatillisesta koulutuksesta lukioon.

Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) huomauttaa, että Vuornoksen kommentit osuvat ensimmäiseen valtakunnalliseen ammattiosaamisen päivään, jonka tarkoituksena on tuoda esiin ammatillisen koulutuksen merkitys ja juhlistaa osaajia, jotka pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

– Tervehdin ilolla koulutuspoliittista keskustelua, mutta olisi hienoa, jos amikset saisivat edes joskus olla saajapuolella ja arvostettuja. Sen sijaan keskustellaan jälleen siitä, miten amisten määrää voidaan vähentää ja asemaa heikentää, Perholehto kritisoi tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että koulutuksen piti olla kokoomuksen erityissuojeluksessa. Toisin kävi – hallitus on heikentänyt jo valmiiksi alimitoitettua ammatillisen koulutuksen rahoitusta entisestään. Perholehdon mielestä Vuornoksen kommentit tuovat hyvin esiin sen, miten ylimielisesti hallituspuolueissa oikeasti suhtaudutaan ammatilliseen koulutukseen.

– Osaavan työvoiman puute on yksi Suomen suurimmista kasvun esteistä. Työelämän viesti on ollut jo pidempään se, että koulutustason lisäksi on nostettava myös osaamistasoa, Perholehto sanoo.

– On täysin kestämätöntä ajatella, että akateemiset tutkinnot yksin ratkaisisivat työelämän tarpeet. Ilman myyjiä, sähköasentajia, lähihoitajia, laitoshuoltajia ja muiden alojen osaajia ei ole palveluita, tuotantoa eikä moniakaan yrityksiä, hän muistuttaa.

VUORNOS puhuu Ylen haastattelussa 50 miljoonan euron leikkauksesta ammatilliseen koulutukseen, josta on juuri leikattu yli 120 miljoonaa euroa. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu pitää ehdotusta kestämättömänä.

– On surullista, ettei ammatillisen koulutuksen roolia tunnisteta, vaan se käy leikkausautomaatiksi. Se, että pääministeripuolueen uusi kansanedustaja väläyttää näin mittavaa lisäleikkausta juuri ammatilliseen koulutukseen on surullista puolueen koulutuslupauksen syöntiä, hän sanoo tiedotteessa.

Hopsu sekä kansanedustajat Pia Lohikoski (vas.) ja Atte Harjanne (vihr.) kritisoivat Vuornoksen ajatusta siirtää ammatillisesta koulutuksesta leikattavat rahat lukioille ja korkeakouluille.

– Koulutusta ei saa katsella nollasummapelinä. On hallitukselta poliittinen valinta panostaa siihen liian vähän. Ammatillisen koulutuksen väheksyminen on kokoomuslaista kapeakatseista elitismiä, joka on myrkkyä sekä nuorille että taloudelle, Harjanne napauttaa tiedotteessaan.

Lohikosken mukaan Vuornoksen esittämä huoli siitä, että korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa pysynyt viime vuodet noin 40 prosentissa, on sinänsä oikea. Muissa OECD-maissa on otettu loikkia koulutustason nostamisessa, mutta Suomessa ei.

– Vuornoksen lääke tähän on kuitenkin väärä, koulutustasoa ei nosteta koulutuksesta leikkaamalla. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen käyvien nuorten potentiaalia pitäisi tukea ja parantaa heidän todellisia mahdollisuuksiaan jatkaa korkeakouluihin, Lohikoski sanoo tiedotteessa.

PERHOLEHTO painottaa, ettei ammattiin opiskelevien oppimismahdollisuuksia pidä heikentää yhtään enempää. Nuorten tutkintokoulutuksesta ei voi leikata, hän toteaa.

– Sen sijaan ammatillista koulutusta pitäisi kehittää jatko-opintoväylänä – luoda valtakunnallisia malleja ja kannusteita korkeakouluopintoihin siirtymiseen sekä vahvistaa ammatillisia erikoistumisväyliä, kuten oppisopimuskoulutuksia ja erikoisammattitutkintoja.

Harjanne muistuttaa, että osaajapula on yksi Suomen talouden ja yritysten kasvun suurimmista jarruista. Silti Orpon hallitus paitsi leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, vaikeuttaa myös työperäistä maahanmuuttoa, hän moittii.

– Ammatilliselle osaamiselle on hirvittävän kova tarve, joka ei ole katoamassa. Putkaria tai hoitajaa ei tekoäly tai robotti korvaa. Ja jo nyt kuullaan huolia, että saksittu amis ei tuota riittävää osaamista. Yritysten näkökulmasta ajatus lisäleikkauksista onkin aika karmea, Harjanne sanoo.

– Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettua työvoimaa, kyllä. Kaikkein kalleinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti on kuitenkin se, että aivan liikaa nuoria jää kokonaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, jolloin työllistymisnäkymät ovat vaikeat. Tätä tilannetta ammattikouluista leikkaaminen pahentaisi entisestään, Harjanne varoittaa.