Rehn kommentoi Demokraatin haastattelussa myös rakennusalan kriisiä ja kehottaa työministeri Arto Satosta (kok.) luopumaan linjauksesta, jonka mukaan maahanmuuttajien täytyy poistua maasta kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen.

– Suomessa tarvitaan yrittämisen ja työn tekemisen kannustimien vahvistamista, mutta päätökset pitäisi tehdä niin reilusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti kuin mahdollista, jotta ne myös koetaan oikeudenmukaisiksi, Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä virkavapaalla oleva Rehn kommentoi Demokraatille.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset palveluihin ja sosiaaliturvaan näyttävät Rehnin mukaan kohdistuvan erityisesti sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin.

Rehn korostaa, ettei hän halua presidenttiehdokkaana lähteä liian yksityiskohtaiseen poliittiseen keskusteluun eduskunnalle ja hallitukselle kuuluvissa asioissa. Hän kuitenkin pitää julkisen talouden säästöjen oikeudenmukaisuutta nykytilanteessa kansallisesti merkittävänä kysymyksenä.

– Tällä on iso merkitys Suomen kansallisen eheyden ja henkisen lujuuden kannalta, jota tarvitaan hyvin vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa, kun naapuri Venäjä käy laitonta ja brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) luonnehti julkisen talouden tilaa Kauppalehden haastattelussa katastrofaaliseksi.

Rehn on arviossaan maltillisempi. Tilanne on hänen mukaansa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikea, mutta päällä ei ole akuuttia kriisiä.

– On tärkeää, että julkisen talouden kestävyyden korjaamiseen ryhdytään määrätietoisesti, mutta samalla niin, että otetaan huomioon sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus että suhdannetilanne.

TOINEN budjettiriiheen säästötoimiin ja veronalennuksiin liittyvä kysymys kytkeytyy oikea-aikaisuuteen.

– Jos miettii ajoitusta, niin meillä on rakenteellinen kestävyysvaje, joka vaatii rakenteellisia toimia. Niitä tarvitaan, mutta yksittäisten toimien ajoitusta on harkittava tarkkaan, koska näillä on suhdannevaikutuksia taantumassa.

Suomessa on Rehnin mukaan viime aikoina harjoitettu hyvän suhdannepolitiikan sijaan eräänlaista puolikeynesiläisyyttä. Korona-aikana kyllä elvytettiin mutta tasapainottavat toimet jäivät tilanteen parannuttua tekemättä.

– Nyt ollaan sitten aika vaikeassa tilanteessa.

Rehn näkee kansantalouden ja Suomen pärjäämisen osana kansallista turvallisuutta.

– Kun katsoo VM:n budjettiesitystä, niin velkaa ollaan ottamassa ensi vuonna edelleen 10 miljardia euroa aika tuntuvista säästöistä huolimatta. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä miten syvissä ongelmissa Suomen julkinen talous kyntää.

– Kun kaikki puolueet ovat olleet osaltaan tässä eri vaiheissa mukana, niin kaikilta tarvitaan ratkaisuja. Me tarvitsemme vähintään kahden hallituskauden mittaisen pitkäjänteisen ohjelman, jolla taloutta tasapainotetaan.

Rehn kutsuu julkisen talouden tasapainottamista ja kasvun eväiden vahvistamista kahden kärjen taktiikaksi. Talouspolitiikan uskottavuus ja Suomen luottoluokitus ratkaistaan lopulta sen mukaan kuinka onnistuneita päätöksiä hallitus ja eduskunta saavat aikaiseksi.

KESTÄVÄN kasvun kannalta yksi tärkeimmistä asioista on Rehnin mukaan osaavan työvoiman saanti.

– Työministeri Arto Satonen (kok.) esitti äskettäin, että hallituksen kaavailema kolmen kuukauden työttömyyttä seuraava maastapoistumispakko ei koskisi huippuosaajia. Ministeri on ihan oikealla asialla mutta mielestäni tästä kannattaisi luopua kokonaan. Osaavia ihmisiä tarvitaan myös konepajoilla ja sairaaloissa ja monissa pk-yrityksissä. He ovat usein oman alansa huippuosaajia ja meillä tarve saada heitä Suomeen ja jäämään Suomeen.

Suomen talouden suhdannenäkymiä Rehn luonnehtii vaisuiksi ja jakautuneeksi. Palvelusektori oli vielä kesällä kasvussa. Teollisuudella on mennyt heikommin ja rakennusalan kohdalla voidaan puhua jo kriisistä.

– Työllisyyskehitys on ollut pitkään valopilkku Suomen taloudessa mutta sen heikkeneminen ei olisi yllätys, koska avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt ja yritysten työllisyysodotukset ovat heikentyneet.

Rakennusalan kriisi edellyttää Rehnin mukaan toimia lyhyellä aikavälillä. Tilanne ei ole ratkeamassa itsestään.

– Lisävelkaantumiseen ei ole varaa eikä sen myötä myöskään suoriin tukiin, sen ymmärrän. Mutta investointien vauhdittamiseen löytyy kyllä keinoja. Parasta eli kohtuullisen nopeasti vaikuttavaa rakennusalan tukea olisi korjausrakentamisen kannustaminen uskottavasti tilapäisillä ja verrattain pienilläkin porkkanoilla. Se tukisi työllisyyden tasoa ja olisi julkisen talouden kannalta sangen edullista.

Rehn muistelee Vanhasen toisen hallituksen lääkkeitä finanssikriisiin. Tuolloin hallituksessa kehitettiin taloyhtiöille kymmenen prosentin avustus, joilla vauhditettiin taloyhtiöiden suunnittelemia remontteja. Suora hintalappu valtiolle oli 500 miljoonaa euroa, mikä on iso summa, mutta sillä saatiin käynnistettyä viiden miljardin edestä korjausinvestointeja, jolla säästetiin työttömyysturvamenoissa ja kerrytettiin verotuloja.

– Se toi rakennusfirmoille aika nopeasti paljon uusia kohteita.

HITAAMMIN vaikuttavana keinona Rehn mainitsee kaavamuutokset, joilla esimerkiksi vähäisestä kysynnästä kärsiviä toimistotiloja voitaisiin kaupungeissa ja kasvukeskuksissa muuntaa asunnoiksi.

– Se olisi kiertotaloutta ja kaupunkitilan järkevää käyttöä.

Rakennusalan vaikean tilanteen helpottamisessa voisi olla avuksi myös tiestön korjausvelan hoitaminen.

– Meillä on hyvin paljon sellaisia tiestön korjauskohteita, jotka eivät vaatisi mitään vuosien suunnittelua, vaan ne olisivat otettavissa melkein kuin apteekin hyllyltä. Ne voidaan toteuttaa nopeasti ja niitä kannattaisi tällaisessa rakennusalan voimakkaassa laskusuhdanteessa käyttää.

Suomalaista politiikkaa on Rehnin mukaan leimannut viime kuukaudet eripura ja vastakkainasettelu, mikä on hidastanut hallituksen työn liikkeellelähtöä. Vastakkainasettelu ei ole hänen mukaansa ollut Suomen edun mukaista.

– On korkea aika puolustaa yhdessä tasavaltalaisia arvoja vapautta, ihmisarvoa, ihmisten yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Viime viikolla eduskunnassa käsitelty hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä on ollut tilaisuus käydä tästä keskustelua ja myöskin koota rivit suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen taakse, ja sitä kautta päästä eteen päin Suomen talouden ja työllisyyden isoihin haasteisiin.

– Kyllä meidän on tästä seisovan veden tilasta päästävä eteenpäin. Tässä vaikeassa ja vaarallisessa kansainvälisessä tilanteessa yhtenäisyys ja kyky pitää oma koti-Suomi kunnossa on suorastaan kriittisen tärkeää.