Samaa tapaa komitea käytti viimeksi Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 2024. Tuolloin yhteensä 32 venäläistä ja valkovenäläistä urheilijaa sai kisapaikan kymmeneen eri lajiin, eikä komitean mukaan siitä seurannut mitään konflikteja kisoissa tai sen ulkopuolella.

Yksilöurheilijat kilpailevat AIN-tunnuksella (Athléte Individuel Neutre), eivätkä he saa osallistua joukkueina oman maansa lipun kanssa kisaparaateihin.

Länsimaat ovat määränneet Venäjälle ja sen liittolaisille erilaisia pakotteita ja kansalaisten matkustusrajoituksia maan Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan takia.

Milano-Cortinan kisoihin helmikuussa tulevien talviurheilijoiden täytyy vain sitoutua kisojen dopingsääntöihin ja kunnioittaa olympialaisten ”rauhanomaista” henkeä, komitea kertoo.

Asevoimien palveluksessa olevia venäläisiä tai valkovenäläisiä ei kisoihin hyväksytä, eikä niitä jotka ovat aktiivisesti tukeneet sotaa Ukrainassa. Tätä seuraa ja urheilijat valitsee erillinen komitean asettama paneeli.

Asiantuntijoiden mukaan edustusurheilijoiden on käytännössä silti mahdotonta päästä Venäjällä ja Valko-Venäjällä arvokisamatkoille ilman valtiokoneiston hyväksyntää ja tukea. Sitä taas ei saa, ellei tue ja hyväksy Venäjän sotatoimia Ukrainassa.