Luonnonsuojeluliiton mukaan ohjelmasta löytyy myös rutkasti ilmastoa kuumentavia ja luontokatoa pahentavia toimia, joista kaikkia liitto ei pidä edes oikeudellisesti toteuttamiskelpoisina.

– Tuoreen hallitusohjelman perusteella näyttää siltä, ettei Suomi saavuta ilmastolakiin kirjattua hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja EU:n ilmastovelvoitteita. Hallituksen täytyy lisätä ilmastotoimia erityisesti maankäyttösektorilla, liikenteessä ja maataloudessa, joissa olemme takamatkalla, sillä muuten hallitusohjelma jää pelkäksi ilmastoposeeraukseksi, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää tiedotteessa.

Vaikka hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on edelleen sitoutunut kansainvälisiin sitoumuksiin myös luonnon osalta, luontokadon torjuntaan ei ole liiton mukaan esitetty riittävästi keinoja, joilla nämä sitoumukset saavutettaisiin.

SUOMEN luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola muistuttaa, että Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatisi selkeästi isompia keinoja.

– Valtion viimeiset vanhat metsät suojellaan, mikä on hieno uutinen. Tässäkin toteutuksen kunnianhimo on oleellista. Linjauksen kanssa ristiriidassa on kuitenkin se, että Metsähallituksen hakkuita aiotaan pitää ennallaan tai jopa lisätä. Lajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen jatkuu, ellei luonnonsuojelun rahoitusta ja toimenpiteitä vielä lisätä hallituskauden aikana, Veistola sanoo tiedotteessa.

Hallitusohjelmassa ei Luonnonsuojeluliiton mukaan sitouduta hiilinielujen pelastamiseen, joten on todennäköistä, että Suomi ei täytä omia eikä EU:n ilmastovelvoitteita. EU:n nieluasetuksen (LULUCF) osalta hallitus haluaa varmistaa, että tavoitteet ovat oikeasuhtaisuhteisia verrattuna muihin jäsenmaihin. Ajatus muuttaa olemassaolevia velvoitteita on Luonnonsuojeluliiton mielestä epärealistinen, sillä velvoitteet on juuri neuvoteltu vuoteen 2030 asti, eikä nieluasetusta olla tältä osin avaamassa.

Liitto toteaa myös, että hallitusohjelma avaa oven useille välttämättömille hiilinielutoimille, kuten maankäytön muutosmaksun käyttöönotolle, metsien kiertoaikojen pidentämiselle maltillisesti, jatkuvapeitteiselle metsänkasvatukselle ja turvepeltojen päästövähennyksille, mutta hövelit sanamuodot eivät osoita selvää sitoutumista riittäviin toimiin.

– Koska metsien hakkuutasoihin ei haluta puuttua, vaan hakkuita saatetaan jopa kasvattaa, jää ilmastotavoitteiden toteutuminen markkinoiden varaan. Hallitus siis tietoisesti jättää ilmastolain tavoitteiden toteutumiseen ja EU-velvoitteissa pysymiseen valtavan epävarmuuden. Nyt olisi tärkeintä, että hallitus ensitöikseen päivittää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jotta nielutoimet voidaan mitoittaa riittäviksi, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo tiedotteessa.

SUOMEN luonnonsuojeluliitto ei pidä oikeudellisesti toteuttamiskelpoisena tapaa, jolla jakeluvelvoitekiista ratkaistiin. Siinä fossiilisia päästövähennyksiä voisi korvata maankäyttösektorin nieluilla tavalla, jota tutkimus tai EU-lainsäädäntö ei liiton mukaan tue.

– On ennenkuulumatonta, että hallitusohjelma epäsuorasti kehottaa rikkomaan lakia, tässä tapauksessa jakeluvelvoitetta. Jos tätä periaatetta alkaisi soveltaa muihin asioihin, yhteiskunta ei sitä kestäisi. Hallitusohjelman malli on veronmaksajille kallis ja epäoikeudenmukainen eikä se takaa tarvittavia päästövähennyksiä. Koska korvaavista päästövähennyskeinoista ei ole sovittu, on aika selvää, että Suomi lipsuu myös liikenteen päästövähennystavoitteista, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää sanoo.

Luonnonsuojeluliitto korostaa, että vihreän siirtymän ja sujuvien lupaprosessien ehdoton edellytys on riippumaton, itsenäinen ja vahvasti resursoitu ympäristöhallinto, jonka valitusoikeutta muiden viranomaisten päätöksistä ei pidä heikentää.