-  Tässä on kyseessä sen verran iso ryhmä kun yhdeksän karkotusta tehdään, niin päätettiin että tämä kerrotaan, ja kun aikanaan on oletettavissa, että Venäjä tekee omia vastatoimiaan, niin ne vastatoimet tulevat ymmärretyksi ja tiedetään, minkä mittakaavan asiasta on kyse.

Euroopan maiden karkottaessa venäläisvakoojia on Venäjä perinteisesti karkottanut vastavuoroisesti saman määrän kyseisen maan diplomaatteja Venäjältä.

Suomesta karkotetut olivat toimineet tiedustelutehtävissä ja rikkoneet Wienin diplomaattisia suhteita koskevaa yleissopimusta, valtioneuvosto kertoi eilisessä tiedotteessaan. Laiton tiedustelutoiminta on vakoilua.

Suomen tiedotuslinja on avoin vain itse karkotuspäätöksestä. Haavisto ei lähtenyt STT:lle avaamaan esimerkiksi karkotettavien vakoojien asemaa Venäjän suurlähetystössä.

-  En puutu näiden henkilöiden titteleiden tasoon. Useinhan kyse on peiterooleissa diplomaatteina olevista henkilöistä, mutta tosiasiassa heillä on muita tehtäviä. Tämä ilmiö on ollut myös muissa Euroopan maissa ja muissa Pohjoismaissa.

Hän ei kommentoinut sitä, mitä Venäjän tiedusteluelimiä karkotettavat vakoojat edustivat, vaikka karkotettavien taustat ovatkin suojelupoliisin (supo) tiedossa. Ministerin mukaan he edustivat “erilaisia turvallisuusorganisaatioita” Venäjällä.

Haavisto ei avannut myöskään sitä, oliko karkotettavilla perheitä Suomessa tai mihin mennessä heidän on poistuttava Suomesta. Suomi on hänen mukaansa pitänyt puhuttelun Venäjän suurlähettiläälle asiasta ja kertonut karkotuspäätöksen perustelut.

ULKOMINISTERI ei kertonut mitään siitä, millaista laitonta tiedustelutoimintaa karkotetut harjoittivat tai sitä, onko se vaarantanut Suomen kansallista turvallisuutta.

-  En voi tässäkään mennä yksityiskohtiin. Tp-utva on asian käsitellyt ja tiedot perustuvat suojelupoliisin hankkimaan aineistoon, mutta valitettavasti en voi sen enempää sitä ollenkaan avata.

Suomi ei perinteisesti ole tiedottanut yksittäisten venäläisvakoojien karkotuksista Suomesta. Haaviston mukaan tätä vaikenemisen linjaa on perusteltu esimerkiksi sillä, että vastatoimien kohteiksi joutuvia yksittäisiä suomalaisdiplomaatteja on haluttu suojella julkisuudelta.

Useat Nato-maat Euroopassa ovat tiedottaneet avoimesti venäläisvakoojien karkotuksista. Haavisto painottaa, että Suomen uunituore Nato-jäsenyys ei silti ole syynä muuttuneelle tiedotuslinjalle.

-  Emme vertaile itseämme muihin EU-maihin tai Nato-maihin tässä tilanteessa, vaan teemme itsenäisesti ratkaisut.

Kyse ei ole Haaviston mukaan pysyvästä linjamuutoksesta, vaan mahdollisten tulevien karkotusten tiedotuslinjasta päätetään jatkossakin tapauskohtaisesti. Hän ei tulevan uuden hallituksen puolesta halua esittää linjauksia asiasta.

HAAVISTO kertoi, että hallitusneuvottelujen aikana vallassa olevan toimitusministeristön sisällä käytiin keskustelua siitä, onko sen sopivaa tehdä päätöstä asiassa vai olisiko pitänyt odottaa uuden hallituksen työn aloittamista.

-  Tästä kysymyksestä on käyty keskustelua toimitusministeristössä sekä uuden hallituksen muodostajan kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa, ja häntä on tästä informoitu.

Haaviston mukaan Orpoa informoitiin siitä, mitkä asiat vaikuttivat päätöksen tekemiseen, mutta ulkoministeri ei kuitenkaan sano, että Orpo olisi vaikuttanut päätökseen. Toimitusministeristön toimivaltuuksista asiassa keskusteltiin lisäksi oikeuskanslerin kanssa. Haavisto ei avannut tarkemmin sitä, mikä oikeuskanslerin näkemys asiaan oli.

-  Vaikka olemme toimitusministeristö, joudumme pakottavissa tilanteissa tekemään ratkaisuja nopeasti. Oikeuskanslerin kanssa on käyty keskustelu toimitusministeristön oikeuksista tällaisissa tilanteissa.

KARKOTUSPÄÄTÖKSEN viivyttelystä ei Haaviston mielestä tilanteessa olisi ollut mitään hyötyä. Hallitusneuvottelujen venyminen Säätytalolla ei hänen mukaansa vaikuttanut millään tavalla karkotuspäätöksen ajoitukseen.

Karkotuksesta linjasi tiistaina tp-utva eli presidentti Sauli Niinistön sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous. Sen kokoonpanoon kuuluvat keskeiset ministerit, kuten pää-, ulko-, ja puolustusministerit ja kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat.

Lassi Lapintie / STT