Demokraatti kysyi Castrénin näkemystä Petri Virolaisen johtaman asiantuntijatyöryhmän viime vuonna julkistettuun esitykseen, jossa Suomesta olisi karsittu myös nykyisin toiminnassa olevia keskussairaaloita.

Castrén kertoo ymmärtävänsä, että pienempikin sairaalaverkon uudistaminen on poliittisesti vaikeaa.

– Olen vähän samaa mieltä kuin Helsingin apulaispormestari, että tätähän on pikkuhiljaa tässä vuosien varrella rukattu. Että oltaisi tehty vähän niin kuin Tanskan malliin, että oltaisiin sitten kunnolla katsottu, että missä ne (laajat ympärivuorokautiset päivystykset) kannattaa olla yli kaikkien kunta- ja hyvinvointialue- ja yliopistosairaala-alueiden.

HELSINGIN apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) arvosteli hallitusta viime viikollla Helsingin Sanomissa rohkeuden puutteesta. Sazonovin mukaan Virolaisen työryhmän esitys olisi pitänyt toteuttaa ainakin pääosiltaan.

Hallitus päätti toteuttaa ryhmän esityksestä vain osan ja on nyt lakkauttamassa yöpäivystyksen Iisalmesta, Jämsästä, Kouvolasta, Raahesta ja Varkaudesta viimeistään ensi vuoden lopussa. Kouvolaan jää kuitenkin jonkinlainen perusterveydenhuollon yöpäivystys. Vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä, Oulaisten Oulaskankaalla, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ei voisi enää tehdä ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia.

Yle kertoi perjantaina, että Oulaskankaan tilannetta katsotaan vielä loppumetreillä uudelleen. Eduskunnan on määrä äänestää sairaalaverkosta ensi tiistaina.

Virolaisen ryhmän esityksessä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita olisi jätetty toimintaan 10-13. Orpon hallitus olisi pitämässä niitä 13, mutta lisäksi Suomeen on jäämässä viisi monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa.

CASTRÉN on ollut itse sulkemassa Raaseporin yöpäivystystä HUSin hallinnossa. Muutos tulee voimaan vuoden alusta, jolloin päivystys korvautuu kello 8-20 auki olevalla akuuttivastaanotolla. Muutos ei Castrénin mukaan vaaranna ihmishenkiä.

– Jos sairastut vakavasti esimerkiksi Hangossa, saat vaikka aivoinfarktin tai aortta-aneurysman repeämän, niin ei olisi 30 vuoteen tullut mieleenkään, että joku pysähtyisi Raaseporin tai edes Jorvin sairaalassa. Nämä potilaat viedään 135 kilometriä lopulliseen hoitopaikkaan, joka on kaiken tutkimuksen mukaan se periaate hengen pelastamiseksi. Tämä perustuu tutkimusnäyttöön. Tämä ei ole minun mielipiteeni yliopistosairaalan kasvattina.

– Tuolla salissahan (eduskunnan täysistunto) on puhuttu ihan puuta heinää, kun on puhuttu siitä, että nyt joku kuolee sen takia, että jonkun pienen sairaalan yöpäivystys lakkaa, Castrén lataa.

Pienten sairaaloiden yöpäivystyksissä on Castrénin mukaan usein vähän potilaita ja heistä monet olisi voitu hoitaa illan kiirevastaanotolla.

Castrén mainitsee Kirkkonummen kiirevastaanoton rohkaisevana esimerkkinä, joka vähentää tarvetta turvautua laajempaan erikoisairaanhoidon yöpäivystykseen.

– Emme juurikaan näe Jorvin yöpäivystyksessa kirkkonummelaisia. Siinä on selkeä ero muualta Länsi-Uudeltamaalta tuleviin.

SUOMEEN pitäisi Castrénin mukaan saada lisää kriisivastaanottoja, jotka palvelisivat asiakkaita iltaisin ja viikonloppuna.

– Olen tehnyt tämän Raaseporin kohdalla ja olen vakaasti sitä mieltä, että kun hyvinvointialue ottaa sen nyt vuodenvaihteessa hoitaakseen, kiirevastaanotto tulee ja siellä on kokeneet terkkarilääkärit ottamassa vastaan, niin se on vähän niin kuin omalääkäri.

Suomessa pitäisi Castrénin mukaan päästä irti ajatuksesta, että sairaalan seinät tuovat turvallisuutta, kun näin ei pienempien yksiköiden yöpäivystysten kohdalla hänen mukaansa ole.

– Siellä on se yksi aika kokematon lääkäri, joka yksin yrittää huseerata kaikkea mahdollista.

Suomessa toimii lisäksi valtakunnallinen puhelimitse tavoitettava 116117-päivystysapu, jota voi konsultoida ennen kuin lähtee yöllä päivystykseen. Castrén mainitsee myös yhden hengen nurse-practitioner-tyyppiset ensihoidon yksiköt, joita on nykyisen jonkin verran myös Suomessa. Yksiköiden tarkoitus ei ole kuljettaa potilaita.

Esimerkiksi Helsingissä ensihoito jättää Castrénin mukaan hoidettuna tai arvioituna kotiin jo lähemmäs 35 prosenttia potilaista.

Myös kotihoidon yöpartioita on paikoin valjastettu käymään vanhusten luona yöaikaan.

– Meillähän on paljon yöllisiä palveluja. Ei ole niin, että ihminen jää yöllä hoitamatta.

PIENTEN sairaaloiden yöpäivystyksiä hoidetaan Castrénin mukaan usein verrattain nuorilla vuokralääkäreillä.

– Isommissa sairaaloissa kokeneet ovat kotona ja heidät voi soittaa paikalle. Ei esimerkiksi Raaseporissa sellaista takapäivystyshommaa ollut. Enkä usko, että näissä pienissä sairaaloissa on. Voit kyllä soittaa puhelimella, mutta ei sieltä kukaan tule sinua sinne auttamaan.

Uudellamaalla kaikki vakavasti loukkaantuneet ja kriittisesti sairaat on jo pidempään kuljetettu suoraan Meilahden sairaalaan.

– Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta, että meillä olisi kaikkien alojen erikoislääkärit päivystämässä jokaisessa paikassa, jossa on punainen risti. Sehän on ihan mahdoton ajatus. Eihän neurokirurgeja ole ollut missään muualla kuin yliopistosairaaloissa. Olemme järkevästi suostuneet siihen, että se on keskitetty.

Pitäisikö seuraavan vaiheen olla se, että keskussairaaloiden määrää ryhdytään vähentämään kuten Virolaisen työryhmän esityksessä?

– Sellainen vaihe pitää tulla, että osaaminen ja voimat keskitetään sairaaloissa niin, että niitä on tarpeeksi ja kaikkina vuorokauden aikoina hyvin resurssein.

– Keskustelu siitä, mikä on oikea hoito, kenelle se pitää antaa ja missä, on täysin kesken.

Eli nyt tehdään se mitä poliittisesti pystytään, mutta olisi pitänyt tehdä enemmän?

– Monet hyvinvointialueet ovat itse tehneet ratkaisuja. Olen kuullut Varsinais-Suomen ihmisten puhuvan, että on mietitty, miten Salon toimintaa jatketaan. Jos tämä nyt antaisi sysäystä siihen, että hyvinvointialueillakin tulisi kehitystyötä siihen suuntaan, että tätä keskitettäisiin vielä ja kehitettäisiin niitä muita palveluita.

Juttuun lisätty virke “Kouvolaan jää kuitenkin jonkinlainen perusterveydenhuollon yöpäivystys” kello 16.14.