Syyniin on joutumassa asumis- ja työttömyysturvan ohella myös viimesijainen etuus eli toimeentulotuki, jonka vastaanottajien määrän Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaisi puolittaa ja samalla säästää 100 miljoonaa euroa.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari näkee toimeentulotuen kohdalla hankalasti ratkaistavia pulmia.

- Siellä saattaa olla myös virheellinen käsitys, että kaikki meidän työikäiset toimeentulotuen saajat ovat kokoaikaisesti tuen saajia, Saari sanoi STT:lle.

– Selvää on, että tässä näkyvät perussuomalaisten maahanmuuttoon liittyvät ajatukset, että siellä on maahanmuuttajia, jotka käyttävät pitkäaikaisesti toimeentulotukea, Saari totesi.

Rajuimmat muutokset voivat myös törmätä perustuslakiin. Hallitusohjelmaan kirjattu ajatus, että toimeentulotuki voitaisiin kokonaan evätä henkilöiltä, jotka kieltäytyvät työstä, koulutuksesta tai palvelusta, voi olla ristiriidassa perustuslain 19. pykälän kanssa. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi myös, että ristiriitoja perusoikeuksien ja perustuslain kanssa saattaa olla.

- Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, Suomessa niin sanotut sosiaaliset oikeudet on erittäin vahvasti kirjoitettu perustuslakiin, Hiilamo huomautti.

Hiilamon mukaan hallitusohjelmassa on kaikkiaan hyvin vahvasti esillä ajatus, että ihmisiä pyritään kannustamaan sosiaaliturvan kautta. Positiiviset kannustimet kuitenkin puuttuvat ohjelmasta lähes kokonaan.

- Kun halutaan säästää, niin on verhottu leikkaukset kannustintoimiksi. Ajatus on, että meillä olisi iso joukko ihmisiä, jotka nyt vain odottelisivat, että heitä sopivalla tavalla kannustetaan, jotta he siirtyisivät töihin.

Aiemmin, kun kannustinloukkuihin on puututtu, on toimeentulotuki yleensä saanut jäädä rauhaan, Hiilamo sanoi.

- Toimeentulotuen saajissa on paljon ihmisiä, joilla on hyvin monimutkaisia tilanteita. Voi olla perhetilanteita, terveystilanteita, erilaisia oppimisvaikeuksia tai ylipäätään vain älyttömän vaikeita elämäntilanteita. Jos heitä yritetään kannustaa työhön, niin se on kyllä enemmän kepittämistä ja kurittamista kuin kannustamista.

Jotta kannustaminen onnistuisi, pitäisi tarjolla olla tuettuja työpaikkoja, harjoittelupaikkoja tai koulutusta. Ja sitten myös terveys- ja sosiaalipalveluita, jotta ihmiset voivat saada apua ja tukea, Hiilamo sanoi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus, että työkykyinen toimeentulotuen hakija voidaan, Tanskan mallin mukaisesti tuen saannin ehtona velvoittaa työskentelemään esimerkiksi kunnan osoittamissa töissä.

– Tässä on myös vähän tämmöistä moraaliposeerausta keskiluokalle, joka on ollut tiukoilla tässä kustannusten noustessa. Voidaan uskotella heille, että jotkut toiset sitten eläisi heidän kustannuksellaan. Jos toimeentulotuen velvoitteiden ainoana tarkoituksena on, että ihmisten täytyy jollakin tavalla ansaita saamansa tuki, niin silloin voidaan puhua enemmän pakottamisesta tai jopa pakkotyöstä, Hiilamo summasi.

SAAREN mukaan hallitusohjelman suurin sosiaaliturvaan liittyvä ongelma on, että se rakennettiin eri näkökulmista ja yksilöitä samanaikaisesti koskevia muutoksia ei soviteltu yhteen.

– Nyt näkyy selvästi, että osatyökykyiset, osapäivätöissä olevat henkilöt saavat mitä moninaisimmilta puolilta leikkauksia kohdalleen, varsinkin, jos heidän elämäntilanteeseensa liittyy kuntoutuksen ja koulutuksen tarvetta, yksinhuoltajuutta tai monilapsisuutta, Saari huomautti.

Seurauksena voi olla vaikeita tilanteita, jos päätoimista ja kokoaikaista työtä ei löydy.

Samaan pulmaan kiinnitti huomiota myös vihreiden pitkän linjan sosiaalipoliitikko Osmo Soininvaara tviitissään.

- Hallitus kohtelee ankarasti Helsingissä vuokralla asuvaa, soviteltua päivärahaa saavaa kahden lapsen yksinhoitajaa. Asumistuki pienenee 245 euroa kuukaudessa ja soviteltu päiväraha 366 euroa. Yhteensä 611 euroa. Verotus laskee muutaman kympin, Soininvaara laski, ja kyseli, onko asioita käsitelty samassa pöydässä.

YKSI tukimuoto jätetään kuitenkin tällä hallituskaudella rauhaan, vaikka tutkimus tukisi sen uudistamista.

– On vähän ristiriitaista, että kun tutkimukset osoittavat, että lasten kotihoidon tukijärjestelmä pitää vähän koulutettuja naisia kotona, niin siihen ei sitten kuitenkaan kohdenneta mitään toimia, Hiilamo sanoi.

Lasten kotihoidon tuki on perinteisesti ollut keskustan sydäntä lähellä, mutta pääsi näissä hallitusneuvotteluissa kristillisdemokraattien erityissuojeluun. Puheenjohtaja Sari Essayah iloitsi lauantain tiedotustilaisuudessaan siitä, että muutoksia ei ole tulossa.

Myönteisenä asiana hallitusohjelmassa sekä Hiilamo että Saari pitivät sitä, että sosiaaliturvakomiteassa valmisteltu yleistuki etenee. Uudistuksen tarkoitus on luoda yksi yleistuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yleistuki tekee työstä käteen jäävän tulon helpommin ennakoitavaksi ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.

- Ihmiset pääsevät paremmin eri etuuksien piiriin. Väliinputoamisen riski ja järjestelmien koordinaatio-ongelma vähenevät, Saari sanoi.

STT /Nina Törnudd

Uutinen päivitetty laajempaan STT:n versioon kello 20.52 ja samalla vaihdettu otsikkoa