Mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi, joten Malmin mukaan enää ei puhuta mistään yksilötason ongelmasta: työkyvyttömyys maksaa useita miljardeja vuosittain yhteiskunnalle.

Eläketurvakeskuksen mukaan keskimäärin noin 50 henkilöä jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Työssä jaksamisesta huolehtimattomuus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä huolehtiminen. Siksi haluaisin aloittaa keskustelun mahdollisuudesta luoda työntekijöille oikeus osa-aikatyöhön tiettyjen ehtojen täyttyessä, Malm ehdottaa.

– Parhaimmassa tapauksessa työelämän joustot pitäisivät työntekijän työelämässä, kun vaihtoehtona olisi kokonaan hoitovapaalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen.

Hän korostaa, että osa-aikatyön mahdollisuus on yksi keino, mutta koko työkalupakki tarvitaan käyttöön, kun tulevaisuuden työelämää kehitetään.

– Onhan meidän järjestelmämme jollain tavalla rikki, jos ihmiset palavat loppuun. Työntekijöiden työoloja ja työssä jaksamista on viisasta edistää monin tavoin, kuten hyvällä johtamisella, ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla, vaikutusmahdollisuuksilla oman työn ja osaamisen kehittämiseen sekä houkuttelevalla palkkauksella suhteessa työmäärään.

Aluevaalien alla Malm nostaa esimerkiksi sote-alan henkilöstön. Hän pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista tulevien aluevaltuustojen tärkeimpänä tehtävänä.

– Jos sote-alan ammattilaiset eivät jaksa omassa työssään, negatiiviset vaikutukset kertaantuvat meidän kaikkien muiden kohdalla. Kustannukset nousevat usein moninkertaisiksi, kun avunsaanti viivästyy. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että palvelujärjestelmämme kaatuu hyvinvoivan henkilöstön puutteeseen.

Malmin mielestä tammikuussa valittavien aluevaltuustojen on syytä miettiä tätä, kun ne tekevät päätöksiä 172 900 ihmisen työoloista.