Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Teatteri ja Tanssi

Ooppera/tanssiarvio: Barabbas-dialogeista muovautuu väkevä kokonaistaideteos

Kai Kuusisto
Visuaalisesti tummanpuhuva Barabbas-dialogeja on teos, joka pysyy ajatuksissa pitkään.

Kymmenvuotisjuhlakauttaan viettävä tanssiryhmä Raekallio Corp. on yhdistänyt voimansa Ooppera Skaalan ja taideyhteisö CHANGEnsemblen kanssa ja tuonut Aleksanterin teatterin näyttämölle Aulis Sallisen musiikkiin tehdyn Barabbas-dialogeja esityksen.

Annikki Alku

Demokraatti

Kyseessä on Sallisen alun perin konserttikäyttöön säveltämä Naantalin musiikkijuhlien tilausteos, joka sai kantaesityksensä vuonna 2005. Nyt teoksen ensimmäiseen näyttämötoteutukseen Suomessa Sallinen sävelsi lisää uutta musiikkia. Yhdeksän fragmenttia Barabbas-septetille koostuu pääteoksen materiaalista rakennetuista irrallisista fragmenteista, joita teoksen ohjauksesta, koreografiasta ja visualisoinnista vastaavat Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio saivat vapaasti halunsa mukaan käyttää.

Vaikka kyseessä on oopperateos, jossa lähtökohtaisesti laululla on keskeinen rooli, itse katsomiskokemuksessa voimakkaimmaksi nousee näyttämötapahtumien kokonaisuus, jossa kaikki eri osatekijät musiikista tanssiin ja visuaalisuudesta näyttämöilmaisuun ovat loistavasti tasapainossa. Mikään tai kukaan ei nouse itseisarvoisesti toista tärkeämmäksi, vaan kaikella on merkityksensä osana kokonaisuutta eikä tyhjäkäyntiä ole.

BARABBAS-DIALOGEJA on esitys, jolla on vahva sanoma. Sen teksti pohjautuu Raamattuun ja Lassi Nummen runoihin. Vaikka mukana on niin osa Korkeaa Veisua kuin Saarnaajan kirjaa, ja itse tapahtumat kuvataan osittain sekä Barabbaan että Juudaksen tarinana, kyseessä ei missään nimessä ole tunnustuksellinen teos. Esityksen sisällöksi kiteytyy syyllisyyden ja kuoleman teemojen lisäksi ennen kaikkea rakkauden voima ja ihmisen oman sisäisen vastuun merkitys. Vain niiden avulla voidaan saavuttaa sekä henkilökohtainen että maailman laajuinen rauha.

TANSSI & OOPPERA
Ooppera Skaala, Raekallio Corp, CHANGEnsemble, Aleksanterin teatteri
Barabbas-dialogeja

Sävellys Aulis Sallinen – Libretto Lassi Nummi, Aulis Sallinen – Kapellimestari Jutta Seppinen – Ohjaus ja visualisointi – Thomas Freundlich ja Valtteri Raekallio – Koreografia tanssijat Valtteri Raekallion ohjauksessa – Valot Jukka Huitila – Puvut Roosa Marttiini – Rooleissa Gabriel Suovanen (baritoni), Jouni Kokora (bassobaritoni), Merja Mäkelä (mezzosopraano), Minna-Leena Lahti (sopraano), Jasper Leppänen (tenori), Leena Uotila, Thomas Freundlich – Tanssijat Annamari Keskinen, Natasha Lommi, Eero Vesterinen, Liikekuoro – Orkesteri Hanna Kinnunen, Annemarie Åström,Pinja Nuñez, Niko Kumpuvaara, Miikka Taipale, Mikko Raasakka, Tiia Toivanen

Esitys on alusta asti äärimmäisen hallittu ja kurinalainen. Kaikki mitä tapahtuu, on tarkoin harkittu, mutta ei tyhjäksi analysoitu. Näyttämö elää ja hengittää. Tärkeä tehtävä tässä on kymmenjäsenisellä liikekuorolla, jonka toiminta sekä täyttää näyttämön eräänlaisena elävänä visuaalisena elementtinä että säestää, tukee ja kommentoi itse roolien toimintaa.

Tapahtumia intensiivisesti seuraava sekä keskeisiä asioita katsojille korostava, Leena Uotilan henkilöimä kertoja on sekä ulkopuolinen että osa tarinaa. Uotilan yhtä aikaa hauras ja voimakas hahmo ei ole kaikkitietävä vaan kuin yksi meistä, joka sekä muistuttaa faktoista että yrittää ymmärtää.

TEOKSEN ROOLEISTA muodostuu Juudaksen yksinäisen hahmon lisäksi kaksi paria. Gabriel Suovasen Barabbas ja Merja Mäkelän Nainen ovat vereslihaisia, toisiinsa yhtä aikaa intohimoisesti ja epätoivoisesti sitoutuneita, joiden elämää ja rakkautta Barabbaan kohtalo sekä tiivistää että horjuttaa.

Kokonaisilmeeltään tummasävyisen esityksen valonsäde puolestaan on Minna-Leena Lahden ja Jasper Leppäsen nuoripari. Heidän rakkautensa on sekä leikkisää että toiveikasta ja toimii vastavoimana, joka eräänlaisena välihuomautuksena muistuttaa, että rakkaus on ennen kaikkea positiivinen voima.

Jouni Kokoran Juudas on syyllisyydessään tuskainen ja onneton, mutta hallitusti, ryöpsähtämättä liikaa yli.

Esityksen kolme tanssijaa, Annamari Keskinen, Natasha Lommi ja Eero Vesterinen tulkitsevat osuuksissaan ennen kaikkea roolien sisäisiä tuntoja. Se ei ole päälle liimattua eikä erillään muusta näyttämötoiminnasta, vaan erittäin sujuvasti osa kokonaisuutta.

Muutenkin kaikessa näyttämöllä tapahtuvassa korostuu toiminta ja liike, joiden kautta ilmaisu ja merkitys syntyvät. Upeasti soiva laulu ja hienosti soittanut orkesteri ovat toki ensiarvoisen tärkeitä esityksen osatekijöitä, mutta niitä ei nosteta erillisiksi elementeiksi. Kaikki palvelee kokonaisteosta ja teoksen sisältöä.

Vaikuttava osa kokonaisuutta on myös sen visuaalisuus. Näyttämöä peittää ruskeankellertävä hiekka, jota myös käytetään. Sitä mätetään ämpäreihin, siinä kieritään ja sitä valutetaan käsistä. Kaikki muu onkin sitten mustaa, niin riisuttu näyttämö kuin Roosa Marttiinin suunnittelemat puvutkin, lukuun ottamatta Kertojan kirkkaanpunaista huivia ja taustalla lähes koko esityksen ajan side silmillä seisovaa Jeesusta (Thomas Freundlich). Myös Jukka Huitilan valaistus on kuin laskevan auringon kellertävää hämärää.

Barabbas-dialogeja on väkevä esitys, joka ei katoa mielestä nopeasti. Eikä se ole tarkoituskaan. Se on teos, joka haluaa koskettaa ja muistuttaa siitä, mikä pohjimmiltaan on tärkeää. Siinä se onnistuu erinomaisesti.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE