OAJ:n jäsenkyselyn mukaan yli kahdeksan kymmenestä opetusalan ammattilaisesta on saanut viimeisen viiden vuoden aikana täydennyskoulutusta digiosaamiseen alle päivän vuodessa. Vastaajista joka viides ei ole saanut koulutusta lainkaan.

– Opettajien digiosaamiseen liittyvä täydennyskoulutus on hoidettu surkeasti. Nämä määrät, mitä opettajat kertovat saaneensa täydennyskoulutusta viiden vuoden aikana, ovat naurettavia, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo summasi kyselyn tuloksia medialle OAJ:n lukuvuoden aloitusinfossa.

Kyselyn mukaan tilanne oli heikoin varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa sekä musiikkioppilaitoksissa. Laajempaa täydennyskoulutusta, eli enemmän kuin 10 päivää viiden vuoden aikana, on saanut alle viisi prosenttia vastaajista.

– Opettajien täydennyskoulutus on aika lailla romutettu tällä hallituskaudella aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä. Täydennyskoulutuksesta on supistettu rahoitusta muiltakin osin ja nyt tässä yhteiskunnan myllerryksessä olisi välttämätöntä panostaa myös siihen, että opettajilla ja opetushenkilöstöllä on mahdollisuus täydennyskouluttautua uransa aikana, hän sanoi.

KYSELYYN vastanneista noin 70 prosenttia arvioi digiosaamisensa kuitenkin hyväksi suhteessa opetuksen tavoitteisiin. Kyselyn perusteella Opettajien digivalmiudet ja osaaminen ovat kehittyneet, mutta hajonta on suurta. Vahvinta on tekninen osaaminen. Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen ja tekoälyyn liittyvä osaaminen on heikompaa.

Vastaajien enemmistö, noin 60 prosenttia, koki digitalisaation kasvattaneen työn kuormittavuutta ja työhön kulunutta aikaa. Näin siitäkin huolimatta, että työn tehokkuuden nähtiin vastaavasti lisääntyneen.

– Digitalisaatio ei automaattisesti tuo kevennystä opettajien työkuormaan, vaikka siihen liitetään usein lupaus työn helpottumisesta. Jotta välineillä voitaisiin aidosti helpottaa työtä, työntekijät pitäisi ottaa mukaan niiden valintaan ja käytön suunnitteluun, Salo sanoo tiedotteessa.

Salo pitää tärkeänä myös sitä, että opettajilla olisi omat työkoneet. Kyselyn mukaan näin ei vieläkään ole.

– Voi jopa kysyä, että miten tämmöisessä digitalisaation ihmemaassa kuin Suomi, voi olla mahdollista, että meillä on joka kymmenes tällaisen tietotyön tekijä, jolla ei ole työnantajan tarjoamaa henkilökohtaisesti digilaitetta. Kaikissa muissa tietotyön työpaikoissa yleensä ensimmäinen työtehtävä, kun töihin tulee, on se, että viedään it-osastolle ja annetaan työvälineet, Salo kuvasi mediatilaisuudessa.

KYSELYYN vastanneiden näkemykset digitalisaation vaikutuksista lapsiin ja nuoriin vaihtelivat. Viidennes vastaajista arvioi digivälineiden parantaneen oppimistuloksia, ja samansuuruinen joukko arvioi niiden heikentäneen tuloksia.

Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että digivälineiden käyttö heikentää selvästi oppijoiden keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä opiskelua. Omien digilaitteiden käytön rajoittamista kannattikin valtaosa vastaajista.

Perusopetuksen opettajista kahdeksan kymmenestä arvioi, että heidän antamaansa opetusta ei voisi toteuttaa laadukkaasti ja opetussuunnitelmien mukaisesti etäyhteyksin.

– Tämä opettajien arvio on ehdottomasti otettava huomioon etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita pohdittaessa, Salo sanoo.

OAJ:n jäsenkysely kerättiin huhti-toukokuussa OAJ:n vastaajapaneelin kautta yhteensä 1989 panelistille. Vastausprosentti oli 49 %. Kyselyyn vastasi yhteensä 1089 opettajaa, rehtoria ja päiväkodinjohtajaa kaikilta koulutusasteilta.