Politiikka
4.3.2018 18:08 ・ Päivitetty: 4.3.2018 18:08
Opetusministeri Grahn-Laasonen: “Sukupuolen merkitys tuntuu joskus ylikorostuvan puhuttaessa pappeudesta”
Yhteistä pappeutta eli naisten 30-vuotista pappeutta on juhlittu juhlamessuissa muun muassa Helsingissä ja Tampereella. Ensimmäiset naispapit vihittiin virkaan 6. maaliskuuta 1988. Päätös asiassa oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin.
Tällä haavaa virassa toimivista papeista naisia on hieman alle puolet. Johtotehtävissä heitä on vielä vähän, sillä kirkkoherroista naisia on vain viidennes, ja piispana on toiminut toistaiseksi vain yksi nainen eli Helsingin edellinen piispa Irja Askola.
Naisten pappeutta vastustavat ovat kirkossa pieni vähemmistö. Vuonna 2015 tehtyjen tutkimusten mukaan kirkon jäsenistä ja työntekijöistä naispappeutta vastustaa viisi prosenttia ja luottamushenkilöistä noin yhdeksän prosenttia.
Ensimmäisenä naisena teologisen loppututkinnon suoritti Wendla Ivaska vuonna 1913. Vuonna 1955 Liisa Riippa-Alarakkola haki ensimmäisenä naisena pappisvihkimystä.
Esitys naispappeudesta kaatui kirkolliskokouksessa vuonna 1963, ja samana vuonna naisteologeja varten perustettiin lehtorin virka.
Naispappeus oli esillä myös kirkolliskokouksessa vuosina 1976 ja 1984, jolloin esitys hylättiin. Vihdoin vuonna 1986 kirkolliskokous hyväksyi pappisviran avaamisen naisille.
Piispan virka avattiin naisille 1990.
“On vain yksi pappisvirka, jossa toimii erilaisia ihmisiä.”
Hallituksessa kirkollisista asioista vastaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Hän toteaa Facebookissa, että naisten pappeuteen johtanut tie on ollut pitkä ja kivinen.
– Nykyisin jo lähes puolet virassa olevista papeista on naisia. Uusista papiksi vihittävistä selvä enemmistö on naisia. Nainen pappina on siis jo pitkään ollut kaikin tavoin hyvin jokapäiväinen ja normaali asia. Tältä kannalta sukupuolen merkitys tuntuu joskus ylikorostuvan puhuttaessa pappeudesta. On vain yksi pappisvirka, jossa toimii erilaisia ihmisiä. Sukupuoli on vain yksi näiden ihmisten monista ominaisuuksista.
– Vielä tänäänkään naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Tämä näkyy kirkossakin: mitä ylemmistä viroista on kysymys, sitä pienempi on naisten osuus niissä. Tasa-arvo vaatii tekoja – kirkossakin, Grahn-Laasonen sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.