Opetusneuvos Samuli Leveälahden mukaan poikien oppiminen voisi kohentua, jos varhaiskasvatuksessa ja erityisesti alaluokilla olisi enemmän miesopettajia.

– Meillä on kouluissa miesopettajia, mutta rakenteellinen kysymys on, miten heitä saataisiin ensimmäiselle ja toiselle luokalle. Usein varhaisimmat haasteet oppimisessa näkyvät jo ensimmäisten luokkien aikana, Leveälahti sanoi tiedotustilaisuudessa.

Opetusneuvoksen mielestä työn merkittävyyttä pitäisi tuoda esille keinona saada lisää nuoria miehiä opiskelemaan varhaiskasvatusta ja luokanopettajaksi.

– Entisenä opettajana ja rehtorina tiedän, että erinäisistä syistä miehet lähtevät muihin tehtäviin. Rahaa ei ole tarjolla, se on kutsumusammatin ongelma, johtaja sanoo.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen tunnistaa ongelmaksi senkin, ettei luokanopettajaa palkita taitavuudesta.

– Palkkaus ei varmasti lisää vetovoimaa. Opettaja-ammatin vetovoiman selvittäminen voisi tulla kysymykseen. Onko muitakin tekijöitä? Meillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa, puntaroi Heinonen.

Kehittämisohjelmassa lukee, että sukupuoliroolit ovat syvällä yhteiskunnassamme ja edelleen läsnä ihmisten jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa.

– Ne läpileikkaavat kaikkea toimintaa, kuten myös työpajan kehittämisratkaisuista käytyä keskustelua, selvityksessä sanotaan.

Leveälahden mukaan tarkastelukulmana olivat oppimiseen vaikuttavien eri elämän osa-alueiden ristikkäisvaikutukset. Tarkastelussa olivat alueelliset erot, sukupuoliroolit, koulumaailma, työelämä, hyvinvointi ja terveys, vapaa-aika sekä perhetausta.

Kehittämisohjelmassa Jyväskylän yliopiston tutkimus summaa, että pojat ovat tyttöjä useammin heikkoja osaajia. Osaaminen on heikkoa 6,4 prosentilla tytöistä, kun taas pojilla lukema on 11,6 prosenttia.

Päivitetty loppuosa klo 13:09