Opinnot loppu, velkaa 30 000€ – Hanna Huumonen jyrisee: ”Suomalaisen koulutuksen visio totaalisesti hukassa”

Demariopiskelijat (Sonk) on pettynyt opintotuen selvityshenkilön Roope Uusitalon esittämistä linjauksista opintotuen uudistamiseksi. Esitetyt muutokset leikkaisivat opiskelijan toimeentulosta pahimmillaan jopa kolmasosan. Sonkin mukaan esitetyillä uudistuksilla opiskelijan velkataakka valmistuessa voisi kasvaa jopa yli 30 000 euroon.

Sonk huomauttaa, ettei minkään muun kansanryhmän ei vaadita ottavan lainaa perustoimeentulonsa turvaamiseksi.

– Ei ole oikein, että jo valmiiksi yhdeltä köyhimmistä kansanryhmistä leikataan näin suuri osa toimeentulosta ja pakotetaan elämään velaksi. Opiskelijalta poistuu kaikki jousto: virheitä koulutuspolulla ja -valinnoissa ei saa tehdä. Opintotuen uudistuksen julkaisutilaisuudessa selvityshenkilö Roope Uusitalo mainitsi perusteeksi sen, ettei opintoja “harrastettaisi” niin pitkään. Tässä on suomalaisen koulutuksen visio totaalisesti hukassa, jyrähtää puheenjohtaja Hanna Huumonen.

Opiskelijoiden velkaantumisen lisääminen ei ole demarijärjestön mielestä järkevää henkilökohtaisella eikä kansantaloudellisella tasolla. Voiton välistä korjaavat pankit.

– Opintotukea koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 20 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Muutosten vaikutuksia on mahdotonta seurata ja arvioida. Loputtomat muutokset ja byrokratia saataisiin loppumaan opiskelijan perustulolla. Perustulo olisi tasa-arvoinen vaihtoehto, joka ei arvota ihmisten tarpeita tai taustaa. Tämä vaihtoehto takaisi kaikille aidosti mahdollisuuden kouluttautua, jolloin ei tarvita pakkolainaa tai vanhempien varallisuutta.

Raportissa ehdotetaan, että opintorahaa leikataan nykyisistä 337 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Lisäksi opintotukikuukaudet vähenevät nykyisistä 50:stä 45:een ja opintolainan määrä nousee 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa. Opintolainan hyvitys laskisi 40 prosentista 30 prosenttiin ja opintojen edistymisvaatimus nousee 5 opintopisteestä 6 opintopisteeseen kuukaudessa.

Sonk on hahmotellut omaa perustulomallia tavoiteohjelmaansa.

Ulkoasiainvaliokunnan matkalta USA:sta palannut Heinäluoma: ”Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, kansanedustaja Eero Heinäluoma kummastelee.

Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Suomen arvostus USA:ssa näyttää vuosi vuodelta nousevan erityisesti turvallisuuspoliittisessa mielessä.

Näitä viestejä tuli eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Yhdysvaltain vierailun aikana niin turvallisuuspolitiikan tutkijoilta kuin USA:n asevoimienkin edustajilta.

Ulkoasiainvaliokunta teki marraskuun alussa jokavuotisen matkansa Washingtoniin ja New Yorkiin.

– Meidän puolustusjärjestelmäämme on alettu ymmärtää USA:ssa – asevelvollisuusarmeija, iso reservi, hyvä suorituskyky, Heinäluoma listaa.

Amerikkalaiset ovat nähneet läheltä suomalaisten toimintaa niin kriisinhallintatehtävissä Afganistanissa kuin sotaharjoitusten yhteydessä.

– Matkan aikana tuli sellaistakin viestiä, että Baltian maiden tulisi ottaa lisää oppia Suomesta eli satsata omaan suorituskykyyn enemmän kuin huutaa apua Atlantin takaa.

– Kyllä Yhdysvalloissa selvästi vahvistuu ajattelu, jossa Suomen hyvä puolustuksen suorituskyky, halu pysyä sotilasliittojen ulkopuolella sekä halu tehdä yhteistyötä Naton kanssa nähdään positiivisena asiana. Suomessa vierailleen James Mattisin viesti oli myös tärkeä, eli Yhdysvallat kunnioittaa Suomen päätöstä pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, Heinäluoma sanoo.

– Suomen Nato-kumppanuusyhteistyö on mennyt eteenpäin ja nyt Yhdysvalloissakin on paljon niitä, jotka arvostavat Suomen rakentavaa roolia. Suomen vakiintunut linja toimii Pohjolassa vakauttajana ja se on myös USA:n kannalta myönteinen asia.

”Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä.”

Yhdysvaltain ulkopolitiikan jakaantuneisuus konkretisoitui Eero Heinäluomalle USA:n matkan aikana. Presidentti Trumpilla on omat linjauksensa. Ne elävät voimakkaasti ajassa ja erityisesti Pohjois-Korean kriisissä niiden on nähty myös vaihtelevan.

– Toisaalta on Yhdysvaltain turvallisuuskoneiston linja, joka näyttää jatkavan maan viime vuosien pitkää linjaa, Heinäluoma summaa vierailun havaintoja.

Kun Trumpilla on halu tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja ja hakea diilejä, turvallisuuspolitiikkaa käytännössä tekevät painottavat Yhdysvaltain pitkän ajan sitoumuksia.

– Yksi asia on kuitenkin yhteinen. Se on America first -ajattelu, erityisesti kauppapolitiikassa Yhdysvaltain oman edun, jossain määrin protektionistisen edun ajaminen on voimistunut. Kauppapolitiikassa muutos on hämmentävä. Yhdysvallat, joka on ollut koko sodanjälkeisen ajan suuri vapaakaupasta hyötyjä, on nyt kääntänyt kelkkansa.

Käytännön turvallisuuspoliittisessa toimissaan USA on edelleen sitoutunut Eurooppaan. Tästä kertonee sekin, että Nato on alkanut juuri valmistella Eurooppaan kahta uutta esikuntaa.

”USA:lla on neljä kriisiä päällä.”

Heinäluoman mukaan puolustusminsteri James Mattisin rooli on korostunut turvallisuuspolitiikassa. Hän on tyyppi, joka pärjää Trumpin kanssa. Koko turvallisuuspolitiikan alueella Mattis on tällä hetkellä todennäköisesti vaikutusvaltaisin henkilö. Voikin sanoa Mattisin hiljattaisen Suomen vierailun osuneen hyvään aikaan.

Sen sijaan ulkoministeriön rooli USA:ssa on pienentynyt. Sen henkilökuntaa supistetaan eikä kaikki nimityksiä toteuteta.

– Ulkoministeri Rex Tillersonin kanssa Trumpilla on ollut julkisia ja puolijulkisia yhteydenottoja.

Ylipäänsä Heinäluoma toteaa, ettei Yhdysvaltain uuden hallinnon ulkopolitiikka ole Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden aikana hahmottunut kovin hyvin.

– Selvää on, että Venäjä-tutkimukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Trump ei ole päässyt toteuttamaan omaa ulkopolitiikkaansa. Siihen kuuluu pyrkimys hakea Venäjästä kumppania kriisien ratkaisuun. USA:lla on neljä kriisiä päällä – Pohjois-Korea, Syyria, Iran ja Ukraina. Kaikissa niissä Trump haluaisi Venäjästä kumppanin ongelmien ratkaisuun.

Kongressi on perinteisemmällä linjalla ja huolissaan Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Kongressissa Venäjää ei nähdä kumppanina vaan pikemminkin ongelmana. Kongressin ja Trumpin välillä on useistakin asioista johtuva iso jännite, mikä osaltaan halvaannuttaa USA:n ulkopolitiikkaa.

”Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi.”

Suomessa Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) on viime päivinä herätelty keskusteltua, onko Suomi ja missä mielessä enää sotilaallisesti liittoutumaton maa ja onko liittoutumattomuus menettänyt merkitystään.

Suomi on syventänyt laajalti puolustusyhteistyötään ja kietoutunut eri tavoin läntiseen turvallisuusjärjestelmään.

Heinäluomalla on selkeä kanta asiaan. Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa.

– Sotilasliittoon kuulumattomuuden käsite on selvä. Suomi on ankkuroinut asemansa erittäin selkeästi. Suomi ei kuulu sotilasliittoon eikä sillä ole siihen kuuluvia velvoitteita. Yhteistoiminta, jota tehdään, on kaikille edullista, se ylläpitää Suomessa puolustusvoimien toimintakykyä ja yhteistyökykyä myös kriisinhallinnassa. Se ei tarkoita sotilasliittoon kuulumista ja tämä on kaikkialla, myös Yhdysvalloissa selvä asia.

– Minusta näyttää siltä, että meidän asema on hyvin vakiintunut ja tänä päivänä enemmän hyväksytty kuin muutama vuosi sitten. Eurooppalainen yhteistyö ja yhteistyö Ruotsin kanssa kehittyy. Natonkin kanssa tehdään enemmän yhteistyötä, mutta se ei tarkoita jäsenyyttä eikä sen mukanaan tuomia velvoitteita.

”Liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää.”

EU:ssa puolustuspoliittinen ulottuvuus syvenee niin kutsutun Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) kautta.

Heinäluoma painottaa, että EU on kehittyvä yhteisö, joka elää ajassa ja muuttuu sen mukana. Välillä mennään talous edellä, välillä ulkopolitiikka ja nyt katseet ovat puolustuksessa.

– Nyt puolustusulottuvuus ottaa uusia askeleita. Unioniin on sisään rakennettuna tiivistyvän integraation logiikka. Samaan aikaan on syytä tunnustaa, että kansallisvaltiot ovat edelleen voimissaan ja liittovaltiomalleille ei ole Euroopassa kysyntää. Lähivuosikymmeninäkin kehitys tapahtuu kansallisvaltioiden kautta ja sitä kautta tulee tiettyjä reunaehtoja myös puolustuksen kehittämiseen.

PRY:n Heinäluoma näkee kuitenkin vaatimattomaksi hankkeeksi. Se ei ole suuri puolustuspoliittinen harppaus.

– Kyseessä on enemmänkin yhteinen alusta kuin käänteentekevä muutos. Siihen alustaan voidaan myöhempinä vuosina liittää uusia yhteistyöhankkeita. Suomen kannalta EU-yhteistyö on liki yksinomaan positiivista. Meillä on hyvin paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää. PRY sopii meille, siinä kukin EU-maista voi päättää, mihin yhteiseistä hankkeista tulee mukaan.

”Jatkossakin joka maalla on oma armeijansa.”

PRY:hyn kuuluu esimerkiksi yhteistyö puolustustarvikkeiden hankinnassa.

Heinäluoma katsoo, että tavallansa PRY toteutta yhteistyövaraista turvalisuutta ja verkottuvaa yhteistyötä, jonka puolesta liputettiin muun muassa SDP:n vuoden 2010 turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa

– Tulee uusia yhteistyön mahdollisuuksia puolustushankinnoista kyberulottuvuuteen ja kaikkeen siltä väliltä. Mutta jatkossakin joka maalla on oma armeijansa. Niiden yhteisen suorityskyvyn kehittämisestä on kyse.

– Iso asia on se, voidaanko puolustuspoliittisella työnjaolla poistaa EU-maiden puutteita koskien esimerkiksi kuljetuskapasiteettia, jossa eurooppalaiset ovat edelleen riippuvaisia Yhdysvalloista. Sama koskee myös vaikkapa lentokoneiden ilmatankkausta ja strategista tiedustelua, jotka eivät ole millään EU-maalla kunnossa.

”Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin.”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) oli toissapäivänä puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana. Kyse oli siitä, miten hyvin eduskuntaa ja tasavallan presidenttiä on informoitu, kun Suomeen kaavaillaan suurta sotaharjoitusta muutaman vuoden päästä.

Heinäluoma ei ole lainkaan tyytyväinen Jussi Niinistön toimintaan.

– Tässä on laitoja ryskytelty ehkä turhan innostuksen takia. Puolustuspolitiikka ei kuitenkaan sovi oikein irtiottoihin eikä muutenkaan kenenkään profiilihankkeeksi. Siinä varsinkin pienellä maalla keskinäinen yhteistoiminta ja eduskunnan ja kansalaisten hyvä infomointi ovat välttämättömiä asioita.

Heinäluoma näkee laitojen kolistelussa kuitenkin mahdollisia hyviäkin seurauksia.

– Uskon, että tämäkin on kuitenkin omiaan vahvistamaan eduskunnassa sitä henkeä, että halutaan tehdä asiat yhdessä sopien.

”Kummallinen piirre hallituksessa.”

Tasavallan presidentin Heinäluoma katsoo vahvistaneen ”turvallisuuspolitiikan nurkkaa”, jossa eduskunta halutaan pitää vahvasti asioissa mukana.

– Minusta se on myönteinen asia, se lisää parlamentaarisen yhteisymmärryksen syntymistä. Presidentti Halonenhan tapasi jo eduskunnan valiokuntia ja Niinistö on vienyt sen vielä säännöllisemmäksi. Se on hyvä kehityssuunta ja siitä ei ole mitään haittaa kenellekään. Presidenttiehdokas Tuula Haatainen on johdonmukaisesti tukenut tätä eduskunnan roolia korostavaa linjaa.

– Kummallinen piirre sen sijaan on se, että hallituksessa, jonka pitäisi olla lähinnä eduskuntaa, eduskunnan kanssa asiointi unohtuu, vaikka ministerit itsekin ovat kansanedustajia. Tuntuu, että presidentti Niinistö muistaa paremmin eduskunnan kuin Valtioneuvoston linnassa, Kasarmitorilla tai Katajanokalla työskentelevät kansanedustajat, Heinäluoma sanoo ja viittaa puolustusministeriöön ja ulkoministeriöön.

”Enemmän kuin 20%:n mahdollisuus.”

Palataan vielä kansainvälisiiin ympyröihin. USA:n neljästä ongelmamaasta Pohjois-Korea on ollut viime aikoina paljon esillä.

– Pohjois-Koreassa pelataan korkeilla panoksilla. Siellä sodan uhka on todellinen, enemmän kuin 20 %:n mahdollisuus. Viime viikot ovat olleet sillä tavalla positiivisia, että uusia ohjuskokeita ei ole tehty. Emme tiedä, mitä kaikkea siellä tapahtuu. Se on suljettu maa.

Heinäluoma pohtii, että ensi kevät saattaa olla ratkaisevaa aikaa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen tilanteessa. Silloin pitäisi viimeistään joitakin ratkaisuja ja näköaloja syntyä.

– Oletan niin, että Pohjois-Korean ohjusohjelman eteenpäinmenossa, jotta kykyä iskeä Yhdysvaltain länsirannikolle ei synny, puhutaan kuukausista, ei vuosista. Voi olettaa, että Trumpilla on halu ratkaista asia ennen Yhdysvaltain välivaaleja marraskuussa 2018.

Heinäluoma muistuttaa myös, että tutkimus Trumpin ja hänen tiiminsä vaalikampanjan aikaisista Venäjä-yhteyksistä odotetaan valmistuvan keväällä. Sekin voi vaikuttaa Donald Trumpin toimintakykyyn.

Keskustelua aiheesta

Ict-alan työkiista ratkesi, työtaistelutoimet peruuntuvat – Palkankorotus tähänastisen liittokierroksen mukainen

Kuva: Lehtikuva

Ict-alan työkiistaan on syntynyt sopu ja kaavaillut työtaistelutoimet peruuntuvat. Kiistan osapuolet Ammattiliitto Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat hyväksyneet sovintoehdotuksen tänään valtakunnansovittelijan toimistolla.
Osapuolten välillä oli erimielisyyttä erityisesti vuokratyön käytöstä. Paltan mukaan sovintoratkaisu on kompromissi, joka sisältää rakennuspalikoita alan yhteistyökulttuurin ja paikallisen sopimisen edistämiseen.

– Ratkaisu selkiyttää ulkopuolista työvoimaa koskevia määräyksiä ja vuokratyön käytön perusteita ict-alalla. Lisäksi osapuolet sopivat joistakin työehtosopimusten määräyksiin liittyvistä soveltamisohjeista, jotka helpottavat sopimuksen tulkintaa ja vähentävät erimielisyyksiä, Paltan tiedotteessa sanotaan.
Helle kertoo olevansa tyytyväinen, että riitaan oli mahdollista löytää fiksu ratkaisu hyvissä ajoin ennen työtaistelutoimien alkamista.

– Prosessi oli työläs, sillä riidan kohteena olivat sekä alan palkka- ja työehdot että osapuolten välillä pitkään jatkuneet näkemyserot vuokratyövoiman käytön perusteista.

Pitkällä sopimuskaudella palkat nousevat 3,2 prosenttia

Helteen mukaan palkankorotukset noudattavat sopimuskauden pituuteen suhteutettuna liittokierroksella tähän mennessä syntyneiden työehtosopimusten mukaista linjaa.
Sopimuskausi on 27 kuukauden mittainen ja palkkoja korottava vaikutus on 3,2 prosenttia.

Sanna Nikula, STT

 

Keskustelua aiheesta

”Nyt me keskustelemme julkisuuden kautta” – Hallitus solmussa kasvupalvelulain kanssa, Lindströmin mukaan seuraavaa tapaamista ei ole sovittu

Kuva: Lehtikuva / Heikkki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström katsoo, että hallituksessa on pidettävä kiinni aiemmasta sopimuksesta.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksy ratkaisua.

Sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoi aiemmin STT:lle. Aiemmin vain pääkaupunkiseudulle oli sovittu oma erillisratkaisunsa, mikä niin ikään sopii sinisille. Uudellamaalla järjestämisvastuu olisi pääkaupunkiseudun kuntien kuntayhtymällä.

Ministeri Jari Lindström, missä asian kanssa nyt mennään?

– Me menemme nyt siinä, kun näköjään joku halusi tämän julkisuuden kautta viedä.

Kuka näin on tehnyt?

– En minä tiedä enkä halua lähteä ketään syyttelemään, mutta jonkunhan on täytynyt jollekin kertoa, koska nyt me keskustelemme julkisuuden kautta, Lindström harmittelee keskeneräisen asian päätymistä julkiseen ruodintaan.

– Se pitää paikkansa tuo STT:n uutinen, että kompromissiehdotus on tehty ja me emme ole sitä hyväksyneet sen takia, että me olemme sitä mieltä, että jos menemme erillisratkaisujen tielle, kasvupalvelujen koko idea saattaisi vaarantua. Vielä isompi ongelma, josta itse kannan huolta on työtön. Hänen palvelunsa tulevaisuudessa ei olisi sitä, mitä me tällä tavoittelemme. Sen takia me olemme tässä hankalia, Jari Lindström sanoo.

Lindstömin mukaan mitään päivämäärää seuraavasta neuvottelusta ei ole. Hän ei ryhdy arvioimaan, koska seuraavan kerran neuvotellaan.

– Meillä on nyt tällä hetkellä tämä tilanne tämä, että me emme suostu tällaiseen kompromissiin. Meidän täytyy sitten miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. Enempää minä en rupea tätä avaamaan, en mitään aikatauluja, emme ole sopineet mitään seuraavaa tapaamista.

Onko mitään tietä, jota pitkin voisi lähteä eteenpäin?

– Se tie on, kun me kerran sovimme tämän. Silloin me suostuimme siihen kompromissiin, että pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun. Se oli meidän vastaantuloa. Kun me sen teimme, me silloin sanoimme että okei, mutta me pelkäämme sitä, että seuraavana siellä on jonossa muut seuraavat isot kaupungit. Ja näin kävi! Nyt me olemme tässä tilanteessa.

– Me olemme tavallaan peränneet neuvotteluissa sitä, että mikä tässä on muuttunut ja tuokaa meille perustelut, mitä uutta on tullut pöytään, joka olisi parempi kuin se sopimus, jonka me alun perin teimme. Siitä me pidämme kiinni.

Onko ehdoton, että on vain pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ja sillä selvä?

– Minä olen pitänyt siitä kiinni, että kasvupalvelun idea toteutuu ja työtön hyötyy. Se on lähtökohta.

Ja tässä (kokoomuksen ja keskustan) kompromississa näin ei käy?

– Siinä on sellainen riski olemassa, että näin ei käy. Se ei ole mikään ehdoton. Emme voi sanoa mustavalkoisesti, että näin tulee käymään, mutta siinä on olemassa suurempi riski kuin sinä, mikä oli se alkuperäinen sopimus.

Onko vaara, ettei se mene perustuslakivaliokunnasta läpi?

– Totta kai. Siinä on myös tämä. Jos kohdellaan eri alueita eri tavalla, emmehän me ole kokeilleet vielä tätä pääkaupunkiseudun erillisratkaisuakaan, mitä perustuslaki sanoo siitä.

– Meidän lähtöoletus, virkamiesten näkemys on se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun pystyy perustelemaan, koska se on erilainen. Mutta sitten jos sinne lyödään lisää, sitten alkaa mennä vähän vaikeammaksi. Minä en ole mikään perustuslakiasiantuntija.

Kumpi on tällä hetkellä helpompi saada kannallenne, kokoomus vai keskusta?

– Minä en rupea käymään julkisuuden kautta näitä neuvotteluja.

Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ei halunnut kommentoida kasvupalvelulakiuudistuksen neuvottelutilannetta Demokraatille.

– En tietenkään, kun se on kesken.

Kysymykseen uudistuksen etenemisen aikataulusta Lintilä sanoo vain:

– Aika äkkiä.

Kokoomuksen puolesta nevuotteluissa on mukana oikeusministeri Antti Häkkänen.

Tytti Tuppurainen hämmästelee Juha Sipilän toimintaa: Puhemies jakoi 1 minuuttia, Sipilällä oma pressi ja ”viimeinen sana”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei anna korkeaa arvosanaa hallituksen tavasta hoitaa Eurooppa-politiikkaa,

SDP:n kansanedustaja, EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen palaa Facebook-päivityksessään eiliseen eduskuntakeskusteluun.

Eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista.

Tuppurainen on otsikoinut päivityksensä EU:n tulevaisuus – ilmoitusasia? Tällä hän viittaa siihen, että EU-asioista saatiin vain pääministerin ilmoitus eikä esimerkiksi selontekoa, jolloin EU-asioita olisi käsitelty paljon perinpohjaisemmin.

– Parin tunnin salidebattiin oli typistetty koko EU:n tulevaisuus talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä puolustusyhteistyöhön ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ilmastopolitiikkaan. Jokainen näistä teemoista olisi ansainnut oman käsittelyn, Tuppurainen kirjoittaa.

”Muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.”

Hän muistuttaa, että SDP on useasti esittänyt laajan EU-näkemyksen tuomista eduskunnan ja sen valiokuntien arvioitavaksi.

– Perusteet ovat painavia, sillä perustuslain mukaan Suomen EU-linja määritellään eduskunnassa.

– Kuitenkin pääministerin ilmoituksella asia taputeltiin pakettiin ilman, että sitä päästiin kunnolla työstämään, saati siitä äänestämään. Ikään kuin EU: tulevaisuus voitaisiin kuitata yhden kerran istunnolla parissa tunnissa.

– Puolueeni ryhmäpuhujana sain puhua yhteensä peräti 8 minuuttia, mutta muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.

Tuppurainen huomauttaa, että minuutin puheenvuorot eivät anna tilaisuutta käsitellä asiaa kuin pintapuolisesti.

– Ministereille annettiin tosin pidempiä puheenvuoroja ja mahdollisuus puolustaa hallituksen linjaa.

Myös kansanedustaja Timo Harakka (sd.) on ihmetellyt Twitterissä eilistä puheenvuorojen jakoa:

– Suomen lähestyvän EU-puheenjohtajuuskauden alla olisi ollut valtiomiesmäistä ja osoittanut pääministeriltä johtajuutta tuoda EU-asiat eduskuntaan kunnolliseen käsittelyyn. Puheenjohtajuuden onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaikki ovat voineet osallistua tärkeiden painopisteiden ja Suomen linjan määrittelyyn, Tytti Tuppurainen sanoo.

– Päinvastoin Sipilä (kesk.) järjesti eilisen keskustelun lopuksi vielä oman tiedotustilaisuuden varmistaakseen viimeisen sanan. Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta puolueiden välillä.

”Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia.”

– Sen sijaan, että pääministeri antaisi arvoa tälle vähäisellekin EU-keskustelulle, hän lyttäsi sen tiedotustilaisuudessaan laimeaksi ja sisällöttömäksi hötöksi. Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia. Minuutin puheenvuorojen sijaan on oltava oikea mahdollisuus esittää ideoita ja aloitteita, Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän lisää, että SDP aikoo jatkaa aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden pohdintaa.

– Esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa SDP:llä on hallitusta huomattavasti pidemmälle pohdittuja näkemyksiä.

– Siitä on annettava kiitosta, että eilen myös pääministeriltä onnistuttiin vihdoinkin puristamaan näkemyksiä siitä, millä tavoin EU:ssa voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Tarjoammekin hallitukselle tässä yhteistyön kättä ja ajatuksiamme vapaasti käytettäviksi.

Keskustelua aiheesta

Tuhannet lapset ja nuoret kärsivät – apua ei saa,Saarikko lupaa selvittää – ”selvitykset on tehty jo”

Kuva: lehtikuva/maria guzenina
Maria Guzenina puhui lastensuojelun puolesta.

Eduskunnan torstainen kyselytunti alkoi kiivaalla keskustelulla lastensuojelun tilasta. Puheenvuoroja käytettiin runsaasti ja äänessä olivat ennenmuuta naiset, Vain SDP:n Ilmari Nurmelaa kiinnosti tietää, mitä vaikuttaa uusi alkoholilaki lastensuojeluun. Kunnon vastausta ei tähänkään saatu perheministeri Annika Saarikolta (kesk.).

– Tuhat sosiaalityöntekijää lähestyi maanantaina päättäjiä adressilla, jossa he vaativat pikaisia toimia lastensuojelun katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi. Lapset ja nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa apua, perheet jäävät ilman tukea, sanoi ensimmäinen kysyjä Maria Guzenina (sd.).

– Perheministerin ykkösasiana pitää olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen ja teot.

– Maanantaina lasten oikeuksien päivänä julkaistussa vetoomuksessa sosiaalityöntekijät vaativat vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytyksistä,   Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla vain 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa puhutaan kaksinkertaisista ja kolminkertaisista määristä. Meidän mielestä mitoitukset tulee kirjata lakiin.

Teidän vastauksenne tuhannen sosiaalityöntekijän vetoomukseen oli, että mitoitusasian kuntoon saattaminen on hankala asia. Miksi tämä on teidän mielestänne hankala asia?

– Olen päättänyt selvittää asian, Risikko vastasi vuolaan puhetulvan kera.

– Ette te uusia selvityksiä tarvitse, sanoi Guzenina ja viittasi hänen kaudellaan tehtyihin selvityksiin ja toimenpideehdotuksiin

– Sieltä löytyvät tällekin hallitukselle tarpeelliset toimen lastensuojelun parantamiseksi, Guzenina tähdensi.

– Viime hallituskaudella te keskustapuolueen Annika Saarikko varapuheenjohtajana, lupasitte aika suoraan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa vuonna 2014, että lastensuojeluun pitää säätää mitoitus siitä, kuinka monta lasta yksi sosiaalityöntekijä voi ottaa hoitaakseen. Nyt kun olette ministerinä, joka asiasta vastaa, te kerrotte, että asia on hankala ja vaatii valmistelua, Guzenina sanoi.

– Hyvä ministeri me demarit teimme tuon valmistelutyön viime hallituskaudella. Muistatte varmasti, että demarit asetti hyvin nimekkään ja asiantuntevan työryhmän perkaamaan koko suomalaisen lastensuojelun ongelmakohdat ja laatimaan toimenpide-ehdotukset niiden korjaamiseksi.

– Työryhmässä työskentelivät Aulikki Kananojan johdolla mm Jari Sinkkonen ja Matti Rimpelä. Heidän työnsä loi valtavasti toivoa siitä, että vihdoinkin tapahtuu käänne parempaan. Heidän työnsä tuloksena syntyi 54 toimenpide-ehdotusta.

– Arvoisa ministeri, Perheministerin ykkösasiana pitäisi olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen. Osaatteko ministeri kertoa, kuinka monta noista toimenpide-ehdotuksista on tämän hallituskauden aikana toteutettu? Moniko 54 toimenpide-ehdotuksesta on edennyt tämän hallituksen aikana? Guzenina tivasi.

 

 

 

Keskustelua aiheesta