Uutiset
24.2.2021 11:36 ・ Päivitetty: 24.2.2021 11:37
Oppia ja kannustusta kuntavaalityöhön vuodelta 1919: ”Joka ainoa työläisnainen ja -mies vaaliuurnille”
Sosialidemokraattinen puolueen kunnallistoimisto julkaisi vuonna 1919 Työväen kunnallisen Vaalioppaan. Sen alussa on hyvin yksityiskohtaiset ohjeet valitsijayhdistysten perustamista, ehdokkaiden asettamisesta sekä itse vaalitoimituksesta. Oppaassa annetaan myös ohjeita vaalityöhön otsikolla ”Vaalikiihotus”.
Vuoden 1918 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit Suomessa. Ne järjestettiin sisällissodan jälkeen vuoden 1918 lopulla uuden kunnallisvaalilain tultua voimaan marraskuussa 1917. Osissa kunnista äänestys venyi kuitenkin vuoden 1919 puolelle. Kokonaan uudet kunnallisvaalit järjestettiin kuitenkin vuoden 1919 lopulla. Näitä varten SDP julkaisi Työväen kunnallisen Vaalioppaan.
”Työväki voi käydä vaaleihin paremmin edellytyksin kuin viime vuonna”
Opas alkaa katsauksella työväestön tilanteeseen sisällissodan jälkeen ja vaikeaan osallistumiseen ensimmäisiin vuoden 1918 kuntavaaleihin, joissa tilanteeseen nähden sosialidemkraattien menestys oli kuitenkin hyvä.
–Vuosi sitten, jolloin työväki vielä kautta koko maan virui verissään maassa, jolloin järjestöt olivat hajallaan ja niiden omaisuus takavarikossa, jolloin kukaan työväenluokkaan kuuluva ei voinut hetkeäkään olla varma henkilökohtaisesta loukkaamattomuudestaan ja vapaudestaan, jolloin työväellä ei ollut kuin muutamia sanomalehtiä, kykeni työväki useissa maan kunnissa valtaamaan enemmistön kunnallisissa vaaleissa.
Oppaassa iloitaan, että järjestöt ovat useimmissa kunnissa saatu kuntoon, tynkäeduskunnan kunnallislakien huononnukset on suurimmaksi osaksi kumottu, työväen kokoontumisvapaus on ainakin osittain taattu ja sanomalehdistö on miltei samassa laajuudessa kuin se oli ennen kansalaissotaa. Työväki voi siis käydä vaaleihin tänä vuonna paljon paremmin edellytyksin kuin viime vuonna.
Agitatioonia sanomalehdissä ja koteihin
Oppaassa nostettiin esiin vielä tänäänkin käytössä olevia hyviä keinoja. Siinä korostettiin, että ”on pidettävä huolta siitä, että joka ainoa työläisnainen ja mies käy vaaliuurnille. Tähän päämäärään on pyrittävä useilla keinoilla”. Ensimmäisenä keinona tuodaan esiin sanomalehtiagitatiooni, jota pidettiin sangen tärkeänä.
–Kunnallisvaalien aikana ja jo viikkokausia ennen on jatkuvasti pidettävä sanomalehdissä lyhyitä kehotuksia vaaleihin osanotosta, selostuksia ohjelmasta, kunnallispolitiikasta jne. Vaalikokouksia olisi myöskin järjestettävä juuri vaalien kynnyksellä. Jos vaan voidaan saada, on puhujia tällaisiin kokouksiin koetettava saada muualta, esim. piiritoimikuntien kautta.
Työväen kunnallisessa Vaalioppaassa pidettiin kotiagitatioonia kaikkein tärkeimpänä keinona. Se on järjestettävä tehokkaasti ja ajoissa.
–Koko kunta on jaettava piireihin ja jokaiseen piiriin on valittava yksi tai useampia henkilöitä, jotka käyvät joka torpassa ja mökissä muistuttamassa vaaleihin menon tärkeyttä. Vielä vaalipäivänäkin voidaan tätä tehtävää viimeistellä. On vedettävä oikein ”tiheä nuotta” kautta koko pitäjän. Tätä agitatioonia on tehtävä kaikkien puoluetoverien. Ei saa jättää sitä pelkästään kokouksen valitsemien varaan.
Tunnussana olkoon: Vaaleihin työväki joka ainoassa Suomen kunnassa!
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.