Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tarttui jälleen rivakin ottein kiinni opposition ryhmäpuheenvuoroissa esittämään kritiikkiin. Kun vaihtoehtobudjeteista hiljattain keskusteltiin, Vanhanen käytti termiä roustaaminen. Sitä hän harrasti nytkin.

– Opposition vastalauseissa huomion kiinnittää perussuomalaisten esittämät yli 250 erilaista, varsin yksityiskohtaistakin lausumaa. Niiden kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta moni niistä johtaisi lisämenoihin. Ylipäätään kiinnittäisin huomiota siihen, onko satojen lausumien esittäminen se tapa, jolla maata johdetaan, kun lopulta kuitenkin kyse on päätöksistä, hän sanoi perussuomalaisille, Vanhanen sanoi.

Seuraavaksi oli kokoomuksen vuoro.

Vanhasen mukaan koronan pitäminen hallinnassa on lähiaikojen vaikuttavinta talouspolitiikkaa.

–On kuitenkin katsottava samalla jo tulevaan, koronan jälkeiseen aikaan. Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoi pahinta olevan sen, että “korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille kroonisille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa”.

– Kun rahat eivät riitä kaikkeen, on tukittava Kankkulan kaivot. Meillä ei ole varaa kipata miljardia euroa vuodessa kehitysapuun tai puoltatoista miljardia euroa ulkomaalaisille maksettaviin sosiaalietuuksiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen taasen sanoi, ettei voi olla, että koronan varjolla unohdetaan, että meillä oli todella isoja taloudellisia ongelmia jo ennen pandemiaa.

Mykkänen siteerasi entistä valtiovarainministeriä, kansanedustaja Katri Kulmunia (kesk.), joka sanoi Ilta-Sanomissa parisen päivää sitten seuraavasti: “Vuosi on eletty pelkästään velkarahan jakamisella. Siitä on kyllä päästy sopuun, mutta talouden tervehdyttämisestä ei.”

– Minuahan te ette usko, mutta täsmälleen näin sanoi edustaja Kulmuni, edellinen valtiovarainministeri, taannoin Ilta-Sanomien haastattelussa. Hän saattaa tietää, mistä puhuu, Mykkänen totesi.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen hyökkäsi Kulmunin argumenteilla hallitusta vastaan.

– Tuntuu siltä, että keskustan puheenjohtajat vähän niin kuin kypsyvät vasta kautensa jälkeen, Heinonen sanoi viitaten Kulmunin kritiikkiin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa kohtaan.

Kulmuni käytti itsekin puheenvuoron.

– Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö nykyinen valtiovarainministeri Vanhanen jaa sitä julkisen talouden huolestuttavaa kuvaa, josta myös itse tuossa haastattelussa puhuin, joka täällä esille tuli. Ja keskustassa tilanne hyvin ymmärretään, mutta ymmärretäänhän se koko hallituksessa, se lienee se tilanne, hän sanoi.

SDP:n  kansanedustaja Pia Viitanen kommentoi kokoomuksen Toivon poluksi ristimää vaihtoehtobudjettia.

– Hallituksella tuskin on hurjaa tarvetta kokoomuksen ehdotuksiin tarttua ainakaan siltä osin, että lauluhan on kovin tuttu. Kun katsoimme vaihtoehtobudjettianne, oikeudenmukaisuus oli kaukana. Kokoomuksella oli varaa kyllä työttömiä edelleen kurittaa, leikata tulevia eläkkeitä, asumistukea, toimeentulotukea — tätä kaikkea, Viitanen moitti.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin linjaa Viitanen kuvasi  “hieman oudohkoksi”.

– Totesimme, että ne talouseväät ovat kovin vähissä, kun siellä ollaan esimerkiksi ympäristöministeriöltä leikkaamassa neljä kertaa enemmän kuin siellä on, jolloin sitten ihan uutena kohteena tulivat leikkaukset Suomen luonnosta. Siellä sitten leirinuotiolla on vähän autiota, kun rahat on leikattu pois tai puhtaat kalavedet ovat kärsineet. En minä ainakaan näistä vaihtoehdoista pidä, Viitanen sanoi.

Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki tarttui kokoomuksen Toivon polkuun.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi , että salissa puhutaan elvytyksestä, mutta sen kohdentamisesta ei ajatella samoin.

– Samaan aikaan kokoomuksesta arvostellaan sitä, että kunnille annetaan liikaa rahaa: miljardi pitäisi olla kunnilla vähemmän käytettävissään, ja samaan aikaan vaaditaan terapiatakuuta. Jos lähdemme vain kylvämään rahaa korkeatuloisille miljardin veronalennuksilla ottamalla se vaikka sieltä kunnista, niin emme me saa tähän yhteiskuntaan yhtäkään uutta työpaikkaa, Mäkynen sanoi työpaikkoja penänneelle kokoomukselle.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) muistutti, että Suomi on yhä syvän kriisin keskellä.

–  Tämänkaltaisessa kriisissä, missä me olemme, parasta politiikkaa on pyrkiä minimoimaan vahinkoja, ja sitä me olemme tehneet – tämän vuoden talousarvioissa ja ensi vuoden talousarviossa tätä työtä on tehty.

Marin sanoi tilanteeseen viitaten, että tehokkain tapa estää tulevaisuuden velkaantumista on elvyttää ja varmistaa se, että kasvun lähtiessä liikkeelle Suomi on siinä mukana.

– Sen vuoksi meidän on tehtävä yhdessä niitä päätöksiä, joilla me varmistamme sen, että suomalaiset yritykset, suomalaiset kotitaloudet, suomalaiset alueet ja kunnat selviävät tästä kriisistä ja pääsevät kasvuun kiinni, kun kasvu lähtee liikkeelle. Tätä kuvaa myös hallituksen ensi vuoden talousarvio, ja mielestäni se on tässä tilanteessa erittäin pragmaattista, tosiasiat tunnustavaa politiikkaa, Marin sanoi.