Kyselytunnin avannut kansanedustaja Mika Kari (sd.) totesi, että Persianlahdella käytävän sodan aiheuttama öljyn, kaasun ja lannotteiden hintapiikki sekä korkojen nousu näkyvät jokaisen suomalaisen kukkarossa. Se näkyy kaupan kassalla, autoa tankatessa ja asuntolainen maksuerissä.

– Lähtötilanne kriisiin on vaikea. Euroopan ennätystyöttömyys, nolla kasvu ja massiivinen velkavuori. Kotitalouksien taloudellinen kantokyky on tiukoilla. Tavalliset suomalaiset vertailevat nyt kilohintoja ja valitsevat kaupoissa halvinta mahdollista, Kari summasi tilanteen.

Kari huomautti, että hallituksen veropäätökset ovat suosineet suurituloisia. Hän kysyi, miksi hallitus ei kohdistaisi yli kahdensadan miljoonan euron veronalennuksia yrityksille palkansaajia hyödyttävään toimintaan.

– Mitä tulee mainitsemiinne veronkevennyksiin, niin suurin osa veronkevennyksistä on kuitenkin ansiotuloverotuksen kevennystä keskituloisille. Ja mitä tulee yhteisöveronkevennykseen, niin sillä halutaan Suomeen investointeja ja työtä myös tulevaisuutta varten, jotta suomalaisilla on tuloja.

KESKUSTELUN mittaan opposition riveistä nostettiin erilaisia ehdotuksia, millä tavoin kotitalouksien heikkoa tilannetta voisi helpottaa.

– Matkakuluvähennyksen nostaminen helpottaa kasvaneisiin työmatkakustannuksiin. Työttömyysturvan ja asumislisän suojaosien palauttaminen mahdollistaa osa-aikatyön ja siten vauhdittaa osaltaan talouskasvua. Nämä toimenpiteet maksavat vain murto-osan siitä, minkä suuryrityksien verohelpotus maksaisi, Mika Kari luetteli SDP:n vaihtoehtoja.

Salissa kuultiin kritiikkiä siitä, että hallitus toimii hitaasti tai ei lainkaan. Keskusteluun tuotiin myös esimerkkejä elävästä elämästä. Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen kertoi nuoresta viljelijästä, joka oli ottanut häneen yhteyttä.

– Hänellä on viljatila ja hän murehti sitä, että onko varaa syksyllä satoa kuivata. Toisaalta murhe on myös tällä hetkellä siitä, että onko varaa keväällä kylvää. Tilanne on nimittäin se, että niin kuivausöljy kuin myös traktorin polttoaineet ovat siinä hintaluokassa, että se vie kannattavuuden aivan kokonaan.

– Siksi meidän on katsottava tämän kriisin vaikutukset eri puolilla yhteiskuntaa ja pidettävä huolta meidän huoltovarmuudesta. Meidän pitää kaikissa tilanteissa pitää huolta siitä, että päästään kylvötöihin ja suomalainen ruuantuotanto pyörii. Tämä on erittäin vakava kysymys ja varmasti hallituksen työlistalla, Orpo vastasi Räsäselle.

Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) puolestaan kertoi rakennusalan urakoitsijasta, jonka viesti oli, että polttoaineen hinta on niin korkealla, ettei töihin pysty tai kannata lähteä.

– Työt joudutaan tekemään tappiolla ja ei yritykset tätä kauan kestä. Ja kun nyt sanotte täällä, että ei ole varaa auttaa sitä työmatkan taittajaa, ei ole varaa auttaa yrittäjää, ei urakoitsijaa, ei sitä viljelijää, mutta olette kuitenkin kovin huolissaan talouskasvusta. Kysyn pääministeriltä, oletteko laskenneet hintalapun sille, että jos Suomi nyt tämän kriisin seurauksena pysähtyy, niin mikä on sen taloudellinen ja inhimillinen hintalappu Suomelle?

PÄÄMINISTERI Orpo kuittasi viittaukset hallituksen odottelusta ”hyvänä oppositioretoriikkana”. Hänen mukaansa hallitus ei odottele, vaan tekee koko ajan töitä erilaisten vaihtoehtojen selvittelyssä ja sodan vaikutusten analysoinnissa. Hän muistutti, että valtion taloustilanteen vuoksi liikkumavaraa ei ole paljon.

– Siksi ne keinot, joita nyt valitaan ja mitkä mahdollisesti otetaan käyttöön, pitää valita huolella, valmistella hyvin. Ei rynnätä johtopäätöksiin ja tehdään nyt kaikkemme sen eteen, että tämä karmea sota loppuisi, Orpo sanoi.

Orpo viittaasi viime vaalikaudella tehtyihin päätöksiin, esimerkiksi energiatukiin liittyen. Hän luonnehti, että edellisellä kaudella ”tehtiin ratkaisuja hätiköimällä ja roiskittiin rahaa sinne tänne”. Orpon mukaan hallitus haluaa toimia vastuullisesti ja siksi edetä rauhassa.

– Mutta se on pakko myöntää, että huoli on oikea. Kun polttonesteen hinta nousee, autoilun kustannus nousee, työmatkojen kustannukset kasvaa, se on kaikki pois siitä käteen jäävästä tulosta. Totta kai tämä on vakava paikka ja me ymmärrämme tämän, hän sanoi.

Siposelle Orpo vastasi, että hän on murehtinut siitä, millainen inhimillinen hintalappu kriisin jatkumisella on. Hän toisti, että tilanteen kehittymistä täytyy seurata tarkasti ja valmistella erilaisia tehokkaimpia keinoja tilanteen auttamiseksi.

– On selvää, että kun tässä on niin paljon epävarmuustekijoita vielä ilmassa, niin ei voi tässä nyt rynnätä valitsemaan jotain yhtä työvälinettä. Siihen meillä on varaa. Uskon, että suomalaiset ymmärtävät tämän ihan hyvin, niin kuin minä ymmärrän sen, että mikä hätä sillä maanrakennusurakoitsijalla on polttoainelaskunsa kanssa.

MONEEN kertaan salissa esitettyyn kysymykseen työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan poistosta vastasi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– Suojaosista on käyty keskustelua täällä runsaasti. Se on yksi julkisen talouden säästötoimi, johon hallitus on joutunut turvautumaan, koska me yritämme samaan aikaan myöskin lopettaa velkaantumista, hän sanoi.

– Haluan korostaa sitä, että työttömyysturvan sovittelu Suomessa toimii yllättävän hyvin. Meillä on olemassa järjestelmä, jossa kannattaa ottaa pienituloistakin työtä, osa-aikaistakin työtä vastaan, ja työttömyysetuus sovittuu verrattain hyvin. Tätä tietoa olisi tärkeää levittää, että työn tekeminen kannattaa Suomessa.