Asiasta alkoi näkyä merkkejä jo poliittisten johtajien tullessa paikalle epäviralliseen huippukokoukseen, kun pääministerit Viktor Orbán Unkarista ja Mateusz Morawiecki Puolasta tuulettivat tuntojaan toimittajille kovasanaisesti.

- Lakiteknisesti meidät on – kuinka sen sanoisi – raiskattu, Orbán sanoi saapuessaan paikalle.

Orban viittasi kommentillaan EU:n valtavaan maahanmuuttouudistukseen, josta jäsenmaat muodostivat aiemmin määräenemmistöllä yhteisen kannan ilman Puolan ja Unkarin hyväksyntää.

ERIMIELISYYDET maahanmuutosta näkyivät myös siinä, että EU-maat eivät saaneet kirjattua yhteiseen julkilausumaansa kantaa maahanmuutosta. Sen sijaan tuo osuus annettiin pelkästään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin nimissä.

Michel kuitenkin kiitteli kokouksen päättävässä tiedotustilaisuudessa etenemistä erilaisiin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.

- Oli hyvin vaikea liikkua eteenpäin, koska meillä oli vastakkaisia asemia, hän kuvaili kokousta edeltänyttä työtä sääntelypaketin kanssa.

Varsinainen kokous venyi suunnitellusta, mutta Orpon mukaan sitä venyttivät maahanmuuttopuheiden sijaan enemmän poliittisten johtajien keskustelut seuraavalle vaalikaudelle valmisteltavasta ohjeistuksesta, Ukrainasta ja EU:n laajentumisesta. Poliittisten johtajien työhön kuuluu ohjeistaa suuntaviivat muille EU-instituutioille.

Orpo listasi Suomen haluamiksi painopisteiksi ohjeistukseen pitkän listan asioita, johon kuuluvat muun muassa EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen sekä innovaatioihin, investointeihin ja osaamiseen panostaminen, eurooppalaisen puolustusteollisuuden lisääminen ja Ukrainan vahvan tuen jatkaminen.

ORPO katsoi kokouksesta lähtevän viestin, että EU:n täytyy laajentua. Käytännössä jäseneksi haluavat maat ovat silti hyvin eri vaiheissa, hän muistutti.

Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti kokouksen jälkeen, että jäsenyyksien täytyy perustua unioniin pyrkivien etenemiseen ja EU-maiden on oltava valmiita ottamaan ehdot täyttävät maat vastaan.

Ukrainan naapurimaat katsoivat aiemmin ongelmaksi jo sen, että ukrainalaista viljaa alkoi tulla markkinoille sodan laajentumisen ja Mustanmeren viljasopimuksen katkeamisen jälkeen. Jos Ukrainasta tulee joskus EU:n jäsen, maa on mukana yhteismarkkinoilla. Lisäksi vaikutukset tukien jakautumiseen ovat suuret.

Orpon mukaan aiemmin julkisuudessa kuultuja sävyjä kuului kokouksessa yllättävän vähän – ja paremminkin rivien välissä. Hänen mukaansa kukaan ei nähnyt asiaa jäsenyyksien esteenä.

– Esimerkiksi Puolan lähestyminen on se, että he tietävät, että tämä tuo suuren haasteen muun muassa yhteiselle maatalouspolitiikalle ja koheesiolle. Mutta he ovat siitä huolimatta sitä mieltä, että laajentuminen ja myös Ukrainan jäsenyys on hyvä asia.

Koheesiolla Orpo viittaa koheesiovaroihin, joilla tasataan kehityseroja EU:n vähiten kehittyneiden ja muiden alueiden välillä.

STT / Mikko Gustafsson