Orpon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ryhmä on päässyt teksteissä maaliin. Tekstit tulevat puheenjohtajapöydän käsittelyyn ja luultavasti käsittely ei kestä kauan. Orpon mukaan muistakin ryhmistä tulee viestejä, että asiat etenevät. Talous- ja sote-pöydissä riittää kuitenkin tehtävää. Maali hallituksen syntymisestä siintää kuitenkin Orpon mukaan jo.

Orpo sanoi, että puolueet ovat sitoutuneet Ukrainan aseavun jatkamiseen. Siihen käytetään ne eurot, jota se vaatii ja asiassa ei voi tinkiä.

Orpon mukaan tulevankin hallituskauden aikana venäläisten maahantulon rajoitukset jatkuvat.

– Näkisin kuitenkin nyt äärettömän tärkeänä, että diplomaattinen yhteys säilyy ja asioita pystytään hoitamaan. Kun Venäjä sulki muun muassa meidän lähetystön pankkitilit, tähän on haettu ratkaisua ja haetaan ratkaisuja venäläisten kautta, koska toiminnat pitäisi pystyä turvaamaan. Tämä on nyt ikävä, tämä tilanne on tällainen, mutta tämä johtaa väkisinkin tähän, koska Venäjä jatkaa raakoja sotatoimiaan. Sen vuoksi, menemättä yksityiskohtiin, on päivänselvää, että maahantulorajoitukset jatkuvat, Orpo sanoi.

ORPOLTA kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös median “luotettaviin neuvottelulähteisiin” viitaten, tuleeko hallitusohjelmaan kirjaus, jonka mukaan bensan pumppuhinta ei saa nousta.

– Jos viittaat luotettaviin lähteisiin, voisiko sanoa hieman pilke silmäkulmassa, että en pidä sellaisia luotettavina neuvottelijoina, jotka kertovat, mitä täällä on sovittu keskeneräisistä asioista, Orpo kuittasi.

– Me olemme koko ajan lähteneet siitä, että kohti ilmastotavoitetta edetään, mutta me haluamme löytää keinot, jolla arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse eikä kilpailukyky heikkene. Totta kai silloin yksi keskeinen elementti ja vaikeasti ratkottava on pumppuhinta, hän jatkoi.

Hallituksen muodostajalta tiedusteltiin myös, onko kehitysyhteistyörahojen leikkaus edennyt puheenjohtajapöydän käsittelyyn. Orpo vastasi, että siellä on käyty keskusteluja, mutta päätöksentekoa varten halutaan vielä lisää yksityiskohtaista tietoa. Hallitusneuvottelupuolueet ovat eri mieltä kehitysyhteistyön leikkauksista.

– Kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että kun joka paikasta pitää säästää, mutta sitten on pakollisia menokohteita, niin siinä hengessä katsotaan myöskin kehitysyhteistyötä. Kohdentaminen ja taso ovat ne, mihin haetaan ratkaisuja, Orpo sanoi.

Media huomautti hänelle, että Natossa painotetaan tarvetta lisätä muun muassa Afrikan tukea, jotta Kiina ja Venäjä eivät saa niitä poliittisesti omalle puolellensa.

– Ensinnäkin kehitysyhteistyötä ei olla lopettamassa ja varmasti kehitysyhteistyöhön käytetään jatkossakin kuitenkin paljonkin rahaa, mutta se mihin se kokonaissumma asettuu, on neuvottelukysymys, Orpo vastasi.

Orpo kehui Suomen humanitaarisen avun toimintaa esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisleireille ja Turkin maanjäristyksen uhrien nopeassa auttamisessa.

– Tämäntyyppiseen meillä pitää olla liikkumavaraa. Katsotaan sitten, millainen kokonaisuus siitä syntyy.

PÄÄMINISTERIN roolista Nato-politiikasta Orpo sanoi, että perusta ja instituutioiden työnjako on perustuslakivaliokunnankin arvioiden mukaan kunnossa. Hän kuvasi, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta luo presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa päälinjat ja asioiden valmistelut tehdään ulko- ja puolustusministeriöissä.

– Mutta kyllä Nato tuo tullessaan sen, että pääministerin täytyy olla erittäin hyvin informoitu ja perillä siitä, mitä tapahtuu. Siksi esimerkiksi avustajien osalta täytyy tähän asiaan kiinnittää huomio. Mutta täytyy muistaa, että pääministerillä on koko valtioneuvosto käytettävissään eli ulkoministeriön ja puolustusministeriön parhaat asiantuntijat. Kaikki ovat koko ajan käytössä, eli en ole huolissani valmistelusta tai tiedon määrästä, hän jatkoi.

Tosiasiassa perustuslakivaliokunta on katsonut, että Nato-jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Se onkin katsonut, että valtioneuvoston on Nato-jäsenyyden oloissa syytä arvioida tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta.

– Jos jotain lähdetään muuttamaan näissä meidän instituutioiden välisissä suhteissa, minusta se edellyttää parlamentaarista yhteisymmärrystä. Mutta en lähtisi tällä hetkellä etukäteen linjailemaan, onko tarve tai minkätyyppinen, Orpo sanoi.

Orpon kanta oli kenties hivenen lieventynyt, sillä aiemmin hän oli linjannut Säätytalolla, ettei tulevalla hallituskaudella olisi näköpiirissä suurempaa perustuslain remonttia tai edes hienosäädön tarvetta.

PERUSSUOMALAISTEN entinen puoluesihteeri ja Suomen Perusta-ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos jätti hallitusneuvottelut kokonaan viikko sitten pidettyään perussuomalaisten linjaa maahanmuuttoneuvotteluissa liian lepsuna, uutisoi MTV Uutiset tänään.

Helsingin Sanomien mukaan Grönroos kertoi lähdöstään maahan­muutto­pöydässä istuvalle perussuomalaisten kansan­edustajalle Mari Rantaselle, mutta tieto ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kulkenut puheenjohtaja Riikka Purralle saakka. Purra oli kertonut aiemmin tänään, ettei kukaan perussuomalainen olisi jättänyt hallitusneuvotteluja.

– Välissä on ollut hieman rikkinäisiä puhelimia, eikä informaatio ole täysin kulkenut, Purra viestitti lehdelle.

Orpoltakin kysyttiin, oliko hän tietoinen Grönroosin tilanteesta.

– Kuulin tästä asiasta, sikäli kuin se on totta, paljon myöhemmin kuin tämän kerrotaan tapahtuneen. Ei sillä siis ole ollut minun näkökulmastani merkitystä, hän muotoili määrittelemättä tarkkaan, milloin tieto oli hänet tavoittanut.

Orpo avasi tänään medialle myös sitä, millainen hallitusohjelma on suunnitteilla.

– Lopputulema on varmasti hybridin kaltainen.

Hän haluaisi tehdä mieluummin puhtaasti strategisen ohjelman, mutta aika ja asiat ovat Orpon mukaan sellaisia, että ne vaativat ainakin osasta kysymyksiä yksityiskohtaista sopimista. Tällä varmistetaan, että puolueilla on sama käsitys siitä, millaista lainsäädäntöä aikanaan tehdään ja se, ettei mahdollinen erimielisyys tai väärinymmärrys siirtyisi varsinaiseen hallitustyöskentelyyn.

– Joistakin asioista varmaan kirjataan yksityiskohtaisemmin ja sitten taas niissä asioissa, joissa on yhteinen suunta ja näkemys, pyritään selviämään strategisemmalla tai yleisemmällä tasolla. Eli tästä varmaan tulee niin sanottu hybridimalli. Asioita on paljon ja kyllä se tietysti tuo tekstiäkin paljon.

Orpo on pyytänyt omana ohjeistuksenaan neuvottelijoilta ja hallitusohjelman tekstinlaatijoilta mahdollisimman aktiivista otetta.

– Mahdollisimman vähän selvitellään, pohditaan ja katsotaan, vaan paljon enemmän tehdään, toteutetaan ja pannaan toimeen, koska sitä meiltä odotetaan ja sitä Suomi tarvitsee.