Orpo sanoo STT:n haastattelussa, että keinoja voi löytyä muun muassa professori Juho Saaren työryhmän raportista. Orpo nostaa esimerkkinä juuri ylivelkaantuneiden aseman parantamisen.

Kyse on nimenomaan täsmätoimista. Orpo torppaa edelleen esimerkiksi etuuksien indeksijäädytysten peruuttamisen, josta julkisuudessa on esitetty vaateita. SDP on jo pitkään vaatinut perumaan jäädytykset.

– Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi juuri ennen 2015 eduskuntavaaleja, että opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden tuensaajien euroista ei oteta senttiäkään pois ja sanoi: ”Tasoa ei leikata.”, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti tänään MTV:n nettikolumnissa.

– Sipilän hallitus on leikannut juuri näiltä ihmisiltä. Kehysriihessä hallituksella on viimeinen mahdollisuus näyttää, että sillä on sydämen sivistystä parantaa niiden ihmisten toimeentuloa, joilta se on vaalilupauksistaan huolimatta leikannut, Rinne sanoo.

Orpon mukaan isoja rahoja ei riihessä ole jaossa, pelivara riihessä on kokonaisuutena vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja, ja siihenkin liittyy uudelleenkohdennuksia.

Tiukasta taloudenpidosta pitää valtiovarainministerin mukaan pitää kiinni, sillä keskellä nousukautta Suomi velkaantuu edelleen. Orpon tavoitteena on, että valtion euromääräinen lisävelkaantuminen loppuisi vuonna 2020.

Orpon mielestä tärkeintä on huolehtia siitä, että talouskasvu on kestävällä pohjalla.

– Suurin riski talouskasvulle on, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, Orpo sanoo STT:lle.

Panostuksia kehysriihessä onkin luvassa kohtaanto-ongelmien ratkomiseen eli siihen, miten työttömät ja työpaikat kohtaavat. Haussa on toimia, joilla työttömät voisivat nostaa ammattitaitoaan niin, että heillä on mahdollisuus työllistyä. Myös työssäolijoilla on tarpeita lisäkoulutukseen.

Hallitus kokoontuu kehysriiheen ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona.

Kilpailukykysopimuksen jäljet ovat pitkät. Sopimuksessa palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja nostetaan ja työnantajien maksuja alennetaan. Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.

Pöydälle nousee taas kysymys, kompensoidaanko palkansaajille maksukorotuksia. Vaikka veroista ei päätetä vielä nyt kehysriihessä vaan vasta loppukesän budjettiriihessä, on Orpolla asiasta jo selvä linja. Kuten aiempina vuosinakin, kokoomus lähtee siitä, että kiky-kompensaatio pitää tehdä myös vuodelle 2019.

– Luen hallitusohjelmaa. Siinä todetaan, että kenenkään ansiotulojen verotus ei kiristy. Lähden siitä, että teemme samanlaisen ratkaisun kuin viime vuonnakin. Kiky-kompensaatio pitää tehdä, Orpo sanoo.

Jotta tähän päästään, tarvitaan Orpon mukaan noin 300 miljoonan euron alennus ansiotuloverotukseen. Osa tästä voidaan rahoittaa välillisiä veroja, haittaveroja tai ympäristöveroja kiristämällä.

Talous kasvaa tällä hetkellä vauhdilla. Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuussa, että suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi olla nykyistä kireämpää ja nosti esille veronalennukset.

Orpo huomauttaa, että arviointineuvosto ennakoi, ettei hallitus pääsisi työllisyystavoitteeseen, joka lähestyy vauhdilla. Neuvosto kiinnitti huomiota rakenteelliseen alijäämään.

– Näyttää siltä, että viime vuodelta rakenteellinen alijäämä jäi 0,6. Eli todella pieneksi. Minusta perustat hävisivät tuossa, Orpo sanoo.

Talouskasvun on ennakoitu hidastuvan ensi vuonna, joten veroalennukset voivat Orpon mukaan istua suhdannekehitykseen.

Sen koommin työministeri Jari Lindström (sin.) kuin elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) eivät kertoneet Demokraatille tänään eduskunnassa, miten käy kehysriihessä niin kutsutun aktiivimalli 2:n, jonka hallitus on sittemmin nimittänyt omatoimisen työnhaun malliksi.

Se toisi aktiivimallli 1:n päälle työttömälle 60 päivän työttömyysturvattoman karenssiajan,  jos hän ei hae työtä noin kerran viikossa. Lindström ja Lintilä ovat aiemmin vihjanneet, että aktiivimalli 2 saattaa jäädä kokonaan tulematta.

Lindström ei lähde myöskään avamaan sitä, milllaisia satsauksia riihestä voidaan odottaa työvoimapalveluihin tai täydentämään aktiivimalli 1:sen puutteita.

– Minulla on kaksi tehtävää. Tuoda riiheen työllisyyspaketti yhdessä (sisäministeri) Mykkäsen (kok.) ja Lintilän kanssa. Toinen on tuoda (opetusministeri) Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa nopean koulutuksen uusia avauksia tyyliin muuntokoulutus ja tietysti kohtaanto-ongelmaan. Tämä liittyy myös aktiivimalliin, kun siellä on isoja alueellisia eroja niin millä lailla saataisiin esimerkiksi (työn perässä) liikkumista helpotettua, Lindström sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi eilen Ylen Ykkösaamussa, että hallitus on täydentämässä aktiivimallia esimerkiksi niin, että muu työllisyyttä tukeva koulutus kuten ammattiliittojen koulutus tietyillä kriteereillä täyttäisi aktiivisuusehdon.

Lindström ei lähde ennakoimaan, millaisia muutoksia on luvassa.

– Nämä ovat just niitä asioita, joita käsittelemme riihessä. Tulee sellainen isompi paketti ja niillä toimenpiteillä on tietenkin jokin hintalappu. Kun ei ole rahaa ylettömästi, meidän täytyy katsoa, että kohdennettaisiin se sellaisiin, millä on oikeasti jotain vaikuttavuutta.

Oppositiosta on suhtauduttu erittäin kriittisesti aktiivimalleihin. Viimeksi tänään MTV:n nettikolumnissa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati aktiivimallin leikkauksista luopumista.