Hallitus päätöksineen on luonnollisesti ollut kokoomuksen hampaissa puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen vastatessa median kysymyksiin.

Orpo kommentoi koronapassin valmistelua tiukkaan sävyyn hallituksen suuntaan.

– Siinä pitäisi kaikki jahkailu nyt lopettaa ja yksinkertaisesti tehdä linjauksia.
Testausten määrää pitää nostaa merkittävällä tavalla ja se on mahdollista.

Orpon mukaan hallituksen on myös terästäydyttävä ohjeiden, määräysten ja rajoitusten selkeyden antamisessa.

– Ei ihmiset tiedä tällä hetkellä mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä ja mikä on voimassa.

Orpon mukaan hallituksen olisi pitänyt heinäkuussa siirrellä lomia korona-asioiden hoitamiseksi.

Kai Mykkänen soveltaisi koronapassia kaikkiin yksityisiin palveluihin ja sellaisiin julkisen tahon palveluihin, joihin pääsyä ei voi pitää välttämättömänä.

Afganistan evakuointioperaation hoitamisessa Orpo esiintyi sovinnollisena. Kiitosta ja tukea herui niin ulkoministeriölle, Puolustusvoimille, presidentille kuin hallituksellekin evakuointioperaation hoitamisesta. Presidentin roolin hän näkee vahvaksi.

Häneltä kysyttiin myös, pitäisikö Suomen laajentaa 170 henkilön evakuointikiintiötä heihin, jotka ovat alihankintasopimuksella pitäneet Kabulissa maamme suurlähetystöstä huolta. Täysin selkeää vastausta asiaan ei tullut Orpolta eikä myöskään Mykkäseltä. Ehkä vastauksen voi nähdä painottuvan auttamisen suuntaan.

– Lähtökohta pitää olla se, että jokaista, joka on auttanut Suomea ja suomalaisia Kabulissa ja Afganistanissa ja joka sen vuoksi on hengenvaarassa, pitäisi pystyä auttamaan. Mutta minun tietämys ei riitä siihen, että pystyisin arvioimaan mitään määrää tai henkilöitä. Mutta kyllä mielestäni meillä on velvollisuus pyrkiä auttamaan niitä, jotka ovat meidän auttamisemme takia vaarassa, Orpo pyöritteli asiaa.

Mykkäsen mukaan ratkaisevaa on se, että miten kiinteästi he ovat leimautuneet Suomen valtion turvahenkilöiksi ja miten paljon Suomen turvaaminen on heidän henkeään uhkaamassa.

– Tuntuisi aika moraalisesti vaikealta, että työsopimuksen muoto tässä ratkaisee. Oleellista on nimenomaan se, ovatko he leimaantuneet niin vahvasti Suomen auttajiksi, että se vaikuttaa heidän hätäänsä ja turvallisuutensa tällä hetkellä. Tämä täytyy tietysti nyt ammattilaisten ja viranomaisten, jotka alueella toimivat, arvioida, Mykkänen sanoi.

Mykkänen painotti toisaalta myös sitä, että hänen mukaansa evakuointilennolla hakeminen ei voi olla tapa kerätä pakolaisia. Nyt evakuoidaan ja annetaan suoraan oleskelulupa Suomeen autettaville.

Mitä tulee Afganistaniin ja ihmisten auttamiseen, siinä Orpo sanoo perussuomalaisten politiikan olevan aika kylmää.

– Olisi tosi tärkeää se, että maahanmuutosta ei puhuta yhtenä mohkäleenä, Orpo sanoi.

Hän totesi, että nyt Afganistanissa on valtava inhimillinen kriisi ja erityisesti naisten ja lasten asema on katastrofaalinen Talebanin tullessa valtaan.

– Kyllä meillä täytyy olla sydämessämme paikkaa sille, että pohditaan myöskin sitä, miten näitä ihmisiä voidaan auttaa eikä vain puhua yhtenä monoliittina maahanmuutosta ja olla sitä joko vastaan tai puolesta, Orpo jatkoi oppositiokumppani perussuomalaisten suuntaan.

Hallituksen syksyn budjettiriihestä Orpo sanoi, että se on viimeinen todellinen mahdollisuus tehdä oikeita päätöksiä tällä kaudella.

– Se, että he yrittävät nyt varsinkin sosialidemokraattien näkökulmasta maalata sellaista kuvaa, että kaikki on nyt hyvin, talous ja kasvaa ja aurinkoinen sää on vallinnut Suomen, ei pidä paikkaansa.

Orpon mukaan kasvu ei ole kestävällä pohjalla. Hän vaati toimia, jotka vaikuttavat myös tuleviin vuosiin.

Orpo antoi myös varsin vahvasti ymmärtää, että hallituksen pitäisi maksaa täysimääräisenä kaikki koronakulut kunnille ja kaupungeille.

– Tapana on lupauksista pitää kiinni.

Kai Mykkänen vaati pakolaisasioiden käsittelyn siirtämistä EU:n ulkorajoille.

– Onko uskallusta oikeasti ratkaista tämä pattitilanne eli minimoida rajan ylittävä spontaani turvapaikanhaku niin, että käsittely siirretään ulkorajakeskuksiin. Silloin Euroopassa on mahdollista alueilta poimimalla kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta auttaa useampia hädänalaisimmista –  lapsista, tytöistä, perheistä.

– Oleellista olisi nyt avata se solmu, mikä estää käytännössä suurimpaa osaa Euroopan maita ottamasta kiintiöpakolaisia eli pelko 2015 hallitsemattoman turvapaikanhaun toistumisesta. Nämä asiat kytkeytyvät vääjäämättä yhteen, haluttiin tai ei.

Mykkäsen mukaan kyse on siitä, toimiiko järjestelmää hädänalaisimpia varten vai niitä varten, jotka ovat pystyviä maksamaan salakuljettajille ja jäävät Europpaan sitten riippumatta kriteerien täyttymisestä.

– Jälkimmäinen on karhunpalvelus sille hädänalaisten auttamiselle, se sulkee kiintiöpakolaisten ovet Saksasta ja Ranskasta.

Mykkäsen mukaan jälkikäteen tarkastaminen ja palauttaminen ei toimi, kun puhutaan isosta maahanmuutosta.

Mykkänen sanoi, että hänen ymmärryksensä on se, ettei sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) hyväksy turvapaikanhakijoiden arvioimista EU:n ulkorajoilla.

– Hän katsoo, että kyllä kielteisen päätöksenkin saavankin pitää voida käytännössä jäädä Euroopan unionin alueelle. Se on nurinkurinen käsitys pakolaisuuden perusajatuksen kanssa ja se estää auttamasta hädänalaisimpia, koska silloin suuret maat eivät tule mukaan kiintiöpakolaisjärjestelmään, Mykkänen sanoi.

Mykkäsen viesti budjettiriiheen oli esittää vaihtoehtoa tieteestä leikkaamiselle. Hänen mukaansa kokoomus etsisi säästöjä muualta. Tässäkin hän otti eritoten vihreitä tikunnokkaan.

– Meillä on esittää moninkertaiset määrät sellaisia menojen kevennyksiä, jotka eivät puutu koulutukseen, tutkimukseen, tieteeseen eivätkä muutenkaan suomalaisten palveluihin. Se on vastuunpakoilua ja vaikeiden valintojen pelkäämistä, että vihreiden puheenjohtaja Ohisalo nyt sanoo vastustavansa itse keväällä kuittaamiaan päätöksiä muttei kuitenkaan uskalla esittää vaihtoehtoa.