Politiikka
13.8.2018 05:59 ・ Päivitetty: 13.8.2018 05:59
“Orpo väheksyy parlamentin arvovaltaa” – budjettiesityksessä ei heru euroakaan teille ja radoille
SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari arvostelee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) linjauksia liikenteen rahoitukseen ensi vuoden budjettiesityksessä.
Hän muistuttaa, että parlamentaarinen työryhmä esitti yksimielisesti vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitusta vuosittain tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen.
– Nyt Orpon esityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu eurollakaan perusväylänpitoa. Orpo väheksyy parlamentin arvovaltaa ja vie pohjan koko parlamentaariselta valmistelulta.
Skinnarin mukaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin olisi viimeistään nyt pitänyt ottaa mallia Ruotsista ja siitä, miten pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa tehdään.
– Perusväylänpidossakin oleellista on jatkuvuus. Kyse on myös liikenneturvallisuudesta. Liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen olisi nyt tarvittu pysyvä rahoitustason korotus, jota parlamentaarisesti yksimielisesti myös kokoomuksesta esitettiin.
Skinnari arvioi, että seuraava hallitus joutuu lisäämään rahoitusta tuntuvasti, jos halutaan, että perusväylien kunnostuksen takamatka Suomessa saataisiin edes jotenkin kiinni.
Hallitus näpertelee edelleen liikaa yksittäisten hankkeiden kanssa.
Lisää aiheesta
Pohjoismaiden neuvostossa tällä kaudella liikenneraportoijana toiminut Skinnari haluaa, että seuraava hallitus ottaa oppia muista Pohjoismaista ja muuttaa Suomen tavan tehdä liikennepolitiikkaa.
Hän kehuu, että Ruotsi tekee pitkäjänteistä, vähintään 12 vuoden aikajänteen liikennepolitiikkaa. Naapurissa tehtiin vuonna 2011 parlamentaarinen päätös, että Ruotsista tehdään maailman kilpailukykyisin maa ja päätettiin panostaa liikenneinfraan merkittävästi.
Skinnarin mukaan Suomessa hallitus näpertelee edelleen liikaa yksittäisten hankkeiden kanssa sen sijaan, että vietäisiin kokonaisuuksia valtiotasolla eteenpäin, kuten Ruotsi tekee.
Hän painottaa, että Ruotsissa valtioneuvosto hyväksyi pitkän aikavälin listan merkittävistä liikennehankkeista ja vei sen Brysseliin. Siten se on saanut EU-rahoitusta 17 kertaisen määrän Suomeen verrattuna.
– Ruotsissa katsotaan kokonaisvaltaisesti alueiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Suomessa tuijotetaan liikaa yksittäisiin hankkeisiin ja nykyisiin liikennemääriin eikä luoda edellytyksiä elinkeinoelämälle ja ihmisten liikkuvuudelle, kuten pitäisi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.