Demokraatti palasi tänään Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä Helsingissä puhuneen pääministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa asiaan ja kysyi, ovatko veronkiristykset tällä vaalikaudella täysin poissuljettu asia.

– Meillä on hallitusohjelma, joka pitää sisällään kuuden miljardin sopeutuksen, veropolitiikan linjat ja kovat leikkauslistat. Minä uskon siihen. Se on virkamiesten toimesta myöskin vahvistettu, että tämä linja, joka hallitusohjelmassa on, johtaa talouden vakautumiseen. Tässä tilanteessa ei lähdetä tekemään uusia ratkaisuja, mutta me seuraamme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa jatkuvasti talouden kehittymistä ja hallituksen talouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Puoliväliriihi on se paikka, missä arvioidaan.

Et sulje pois veronkiristyksiä?

Riikka Purra olisi nähnyt ensi kevään kehysriihen oikeaksi paikaksi lisäsopeutuksen hakemiselle. Hallitus päätti budjettiriihessä, että se arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta vasta puoliväliriihessä.

Yle uutisoi tänään, että avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti vuoden takaiseen verrattuna. Tämä herättää kysymyksen, osuvatko hallituksen kaavailemat työn tarjonnan lisäämiseen pyrkivät kovat sosiaaliturvaleikkaukset kokonaan väärään aikaan, jos työpaikkoja ei ole edes tarjolla.

Orpo toteaa, että avointen työpaikkojen määrä laskee tällä hetkellä siitä syystä, että Suomen talous on käytännössä taantumassa.

– Talouden ennustetaan lähtevän nousuun jo ensi vuonna. Silloin esimerkiksi hallituksen toimet ostovoiman parantamiseksi osuvat juuri siihen oikeaan kohtaan. Koskaan ei ole oikea aika tehdä näitä uudistuksia, mutta nyt on välttämätöntä viedä niitä eteenpäin, Orpo sanoo.

Hallitusohjelman mukaan hallitus pitää yhteisöverokannan kilpailukykyisellä tasolla ja reagoi tarvittaessa verrokkimaissa tapahtuviin muutoksiin. Orpon mukaan yhteisöverokannan laskemista ei ole juuri nyt näköpiirissä.

– Tällä hetkellä ei ole tarvetta, koska me teimme sen linjauksen, että se pidetään nykyisellä tasolla. Mutta on aivan selvää, että vientivetoisena maana meidän täytyy huolehtia siitä, että meidän yhteisövero on kilpailukykyinen kansainvälisesti. Meidän täytyy tarkkailla, mitä tapahtuu. Tämä on tainnut olla useammankin hallituksen linjaus jo aikaisemmin. Se on järkevää. Mutta juuri tällä hetkellä me emme tee emmekä valmistele mitään muutoksia. Se on hyvä se taso.

HILJATTAIN Finnwatchin tutkimusartikkelista selvisi, että jotkut sosiaalisen median vaikuttajat minimoivat holdingyhtiöjärjestelyiden myötä osinkoverojaan. Tämä herätti paljon keskustelua.

Millaisia ajatuksia somevaikuttajien verojärjestelyt herättivät?

– Että täytyy jälleen kerran käydä tämä kokonaisuus läpi. Uskon, että sitä työtä varmasti (valtiovarainministeriön) vero-osastolla tehdäänkin.

Orpo ei lähde arvioimaan verojärjestelyjen oikeudenmukaisuutta.

– Mediatietojen perusteella se johti siihen, että haluan käydä sen tilanteen läpi, hän tyytyy kommentoimaan.

Ylen toimittajan kysymykseen Orpo sanoi, että osinkoverotuskuvio käydään läpi jo pelkästään julkisen keskustelun takia.

– Täytyy olla selvyys siitä, että järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja aukottomasti.

– Jos on jotain korjattavaa, niin kyllä sellaisia voidaan tehdä. Mutta isossa kuvassa yrittämisen, omistamisen ja työnteon verotusta ei kiristetä, vaan maltillisesti kevennetään, hän jatkoi.

Orpon mukaan hallitus ei ryhdy uudistamaan osinkoverotusta ”isossa kuvassa”, mutta porsaanreikiin puututaan tarvittaessa.

– Osinkoverotusta tulee kehittää entistä neutraalimpaan ja kaikenlaisten yritysten kasvua paremmin tukevaan suuntaan, mutta tämä tulee tehdä ennakoitavasti huolellisen valmistelun pohjalta. Veronkiristysten staattisten verotuottoarvioiden varaan ei tule laskea vaan luottaa talouden dynamiikkaan ja veropohjien kasvuun, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi oli todennut tänään aamulla tiedotteessa.

ORPO summasi medialle palkansaajien verotuksen kevenevän maltillisesti hallituskaudella. Ansiotulojen verotus kevenee ja kulutuksen verotus kiristyy.

Mtv:n toimittaja kysyi kiinteistöveron korotuksesta, joka rankaisee asunnon omistajia.

– Jostainhan niitä veroja on kerättävä ja jos se paino on nimenomaan siinä, että me haluamme panostaa työntekoon ja saada ihmisille enemmän käteen omasta palkastaan, silloin kiinteistövero on yksi niitä, jossa työn tekemiseen haittaa ei ole. Totta kai sekin on verorasitus, Orpo totesi.

Hallitus on päättänyt budjettiriihessä toteuttaa Työllisyysrahaston ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksun 1,4 prosentin keventämiseksi. Hallitus on kuitenkin sitoutunut huomioimaan päätösten vaikutuksen Työllisyysrahaston talouteen. Ensi vuodelle hallituksen päätösten vaikutus on 200 miljoonaa ja tämä otetaan työntekijöiltä eikä siis lainkaan työnantajilta. Orpo korosti, että työntekijöidenkin verotus kuitenkin kevenee.

– Mutta olemme sitoutuneet siihen, että tulevana vuonna 2025 tämä tasataan työnantajien ja työntekijöiden välillä eli puntit menevät tasan silloin ja löytyy oikeudenmukainen ratkaisu, pääministeri sanoi.