Ministereistä paikalla oli myös tasa-arvosta vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen kokoomuksesta. Muista hallituspuolueista ei ollut edustusta.

Pyöreän pöydän keskustelun taustalla oli viime kesän rasismikeskustelu ja sen jälkeen hallituksen antama tiedonanto yhdenvertaisuudesta.

Orpo sanoi olevansa tyytyväinen tämän päivän keskustelun antiin ja kertoi, että edustettuna oli 40 eri toimijaa.
Keskusteluteemana oli hyvä työelämä.

ORPON mukaan työn saantiin liittyvät kysymykset nousivat erityisesti esille. Jatkotyöstettäviksi eteni viisi eri suositusta, joista Orpo kertoi tiedotustilaisuudessaan.

Ensinnä työnantajille kehitetään kannustimia rekrytoida eri taustoista ihmisiä. Myös maahanmuuttajayrittäjien neuvontaa vahvistetaan.

Kolmanneksi opiskelijoiden verkostoitumista ja työharjoittelua edesautetaan kannustimilla.

Orpo sanoi myös, että Suomelle pitää laatia ”pitovoimastrategia”, jotta emme menetä kouluttautuneita osaajia.

Viidentenä kohtana Orpo nosti esiin yhdenvertaisuussuunnittelun helpottamisen.

– Tämä liittyy myös siihen, että kunnissa levitettäisiin parhaita mahdollisia jo löydettyjä käytänteitä.

ORPO painotti, että Suomi on muuttunut 2000-luvun aikana. Jo pelkästään tämän hahmottaminen on tärkeää. Väestöstä yhdeksän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mikä on huomioitava niin kouluissa, työelämässä kuin yhteiskunnan rakenteissa yleensä.

Hän painotti myös suomen kielen taidon vahvistamista, mikä auttaa integroitumaan Suomeen.

Kesän jälkeen rasismikohuja ei ole juuri ollut, mitä Orpo tervehti positiivisena asiana.

– Vaikka kesän keskustelu oli varmasti monen mielestä raskas ja ahdistavakin, kun on aikaa kulunut, pidän sitä hyvin tarpeellisena keskusteluna. Se todellakin nosti pöydälle sen kipeän aiheen, että Suomessa on rasismia ja syrjintää. Oleellista on se, että siinä keskustelussa oli kaikki tahot mukana, nekin, jotka ovat mahdollisesti syyllistyneet aikaisemmin rasistiseen toimintaan tai puheisiin. Minusta se on osoitus siitä, miten me pääsemme eteenpäin yhteiskunnassa – että kaikki otetaan mukaan keskusteluun. Silloin jokainen ymmärtää sen, mistä tässä on oikeasti on kyse, missä ne rajat menevät, Orpo pohdiskeli medialle.

MYÖHEMMIN keväällä on luvassa hallituksen käynnistämä rasisminvastaisen kampanja. Orpolta kysyttiin, miten hallitus ja ministerit osallistuvat tähän. Kysymykseen vastasi Katriina Nousiainen, yhdenvertaisuustiedonannon hankepäällikkö valtioneuvoston kansliasta.

Nousiainen kertoi kampanjan olevan konseptoitavana.

– Mutta hyvin vahvasti valtioneuvoston johtajuus on tässä huomioitu. Me tulemme ilman muuta siinä vaiheessa, kun kampanja lanseerataan, julkistamaan sitoumukset, joilla valtioneuvosto haastaa muita toimijoita mukaan, Nousiainen sanoi.

Mediasta huomautettiin myöhemmin, että rasismitiedonannossa oli myös kyse siitä, että jokainen ministeri ja hallituspuolueiden edustajat sitoutuvat vastustamaan rasismia ja syrjintää omalla esimerkillään. Orpolta kysyttiin konkreettista vastausta, mitä tämä tarkoittaa.

– Eiköhän ensimmäinen konkretia ole se, että hallituksen piirissä ei ole ollut rasistista puhetta ministereiden toimesta. Nollatoleranssi on selkeä, Orpo sanoi.

Toinen konkreettinen asia on Orpon mukaan se, että hallituksen esitykset, lainsäädäntöpäätökset ja päätökset käydään rasismitiedonannon hengessä läpi. Päätösten on noudatettava yhdenvertaisuustiedonannon periaatteita.

”Hallitus ja sen jokainen ministeri irtisanoutuu rasismista ja vastustaa kaikenlaista ääriajattelua sekä sitoutuu omassa työskentelyssään aktiiviseen työhön rasismia vastaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, rasismitiedonannossa lukee.

33 ihmisoikeustyötä tekevää järjestöä linjasi tänään, että hallituksen lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset ja keskeisten päättäjien ulostulot ovat uhka rakenteellisen rasismin syventymiselle Suomessa.

Orpo kommentoi tätä todeten, ettei hallituksen politiikka saa lisätä rasismia. Hänen mukaansa lainsäädäntöä ja budjettipäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon muun muassa hallitusohjelman yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyvät kirjaukset.