Politiikka

Orpon ”hattutemppua” ihmeteltiin hallituspuolueista – Rinne painotti hallituksen kaventavan tuloeroja

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kokoomuksen kansanedustaja, puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu eduskunnan täysistunnossa. Oppositio kritisoi tänään Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa tiedonantokeskustelussa. Hallituksesta taas kysyttiin Orpolta moneen kertaan, onko kokoomus valmis satsamaan koulutukseen vai ei.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kokoomuksen kansanedustaja, puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu eduskunnan täysistunnossa. Oppositio kritisoi tänään Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa tiedonantokeskustelussa. Hallituksesta taas kysyttiin Orpolta moneen kertaan, onko kokoomus valmis satsamaan koulutukseen vai ei.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kokoomuksen kansanedustaja, puheenjohtaja Petteri Orpo puhuu eduskunnan täysistunnossa. Oppositio kritisoi tänään Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa tiedonantokeskustelussa. Hallituksesta taas kysyttiin Orpolta moneen kertaan, onko kokoomus valmis satsamaan koulutukseen vai ei.

Välillä tuntui, että vain heinäsirkat puuttuivat. Välillä kritiikki oli rakentavaa. Näin arvioi pääministeri Antti Rinne ryhmäpuheenvuoroja, joita oli käytetty eduskunnassa hallitusohjelmasta käytävässä tiedonantokeskustelussa.

Rinne vastaili täysistunnossa yksittäisiin asioihin, joita puheenvuoroissa nousi esiin. Hän painotti, ettei ruoan hinta ole nousemassa hallituksen päätöksillä.

Rinne myös muistutti hallituksensa olevan enemmistöhallitus, jolla on vahva parlamentaarinen pohja.

Koulutukseen hallitus lisää vaalikauden aikana vajaan miljardin pysyviä menoja. Yhteensä koulutukseen satsataan reilut 2 miljardia euroa.

Rinne painotti myös pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen kevenevän hänen hallituksensa aikana. Veropolitiikka on tuloeroja kaventavaa.

Rinne: Presidentti pitää linjakkaana.

Kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle Rinne totesi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvästä linjakritiikistä käyneensä tasavallan presidentin kanssa asiakokonaisuuden läpi

– Tasavallan presidentti pitää tätä linjakkaana, hyvänä Suomen linjan mukaisena paperina, Rinne totesi hallitusohjelman ulko- ja puolustuspolitiikkakirjauksista.

– Mutta kokoomushan on aina kritisoinut tasavallan presidenttiä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huudahti perään ja sai aikaa naurua.

Hallituksen talouspolitiikka perustuu sille, että työllisyys saadaan nousemaan 75 prosenttiin.

– Se tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 1,9 miljardia euroa riippuu siitä, onnistuuko tämä tavoite, Rinne totesi.

Käytännössä työpaikkoja pitäisi saada ainakin 60 000 lisää. Rinne painotti, että hallituksella on selkeät kirjaukset, miten tämä saavutetaan.

– Mikään keino ei ole poissuljettu.

”Nyt koulutuksesta ei leikata kuten kokoomuksen johdolla.”

Rinne totesi myös pysyviä menoja rahoitettaman verotusta muuttamalla. Veroja, lähinnä haittaveroja, tulee lisää 130 miljoonan euron edestä. Niiden kiristyvä vaikutus kompensoidaan keventämällä 200 miljoonalla eurolla pieni- ja keskituloisten verotusta.

– Tämän hallituksen lähtökohta on se, että pysyviä menoja ei lisätä ilman että on tietoja pysyvistä tuloista, Rinne tiivisti.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman määritteli Rinteen hallituksen tärkeimmän päätöksen olevan se, että Suomi viedään nyt vuosien jälkeen leikkauslinjalta uudistus- ja kehittämislinjallle.

– Nyt koulutuksesta ei leikata niin kuin kokoomuksen johdolla tehtiin. Nyt koulutukseen ja osaamiseen satsataan, Lindtman sanoi.

– Meidän velvollisuutemme on pitää ikäihmisistä huoli. He ovat rakentaneet tämän maan. Sen takia vanhustenhoiva ei ole tälle hallitukselle säästökohde niin kuin se oli valtiovarainministeri Orpolle, Lindtman jatkoi.

Hän ihmetteli, miksi oppositio keskustelussa toisaalta kritisoi sitä, että koulutuspanostukset tai panostukset vanhustenhoivaan ovat riittämättömiä ja toisaalta samalla kritisoidaan sitä, että hallitus käyttää liikaa resursseja hyvinvointiyhteiskuntaan.

– Arvoisa oppositio, kumpi se nyt on. Käyttääkö hallitus nyt koulutukseen liian vähän rahaa, jolla paikataan kokoomuksen johdolla tehtyjä leikkauksia vai liikaa? Lindtman kysyi.

Samalla asialla oli Pia Viitanen (sd.).

– Onko kokoomus nyt sitä mieltä, että koulutukseen pitää satsata lisää rahaa vai vähemmän rahaa?

”Tässä on arvoero.”

Lindman painotti hallituksen sijoittavan hyvinvointivaltion perustoimintoihin.

– Oppositiokokoomus olisi käyttänyt miljardi euroa hyvätuloisia suosiviin verokevennyksiin. Tässä on arvoero.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio syytti SDP:tä keskiluokkaisen työtätekevän kansan rahojen tuhlailusta.

– Vasemmistoliitto on nyt hymyssä suin myymässä valtion omaisuutta kun vain päästiin ministeriauton takapenkille, Tavio sanoi.

Keskustaa hän syytti bensan hinnan korottamisesta.

Kokoomuspuheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hallitusohjelmaan on koottu ”kaikki mahdolliset hyvät”.

Entisen valtiovarainministerin mukaan kaikkea ei pystytä toteuttamaan, rahat eivät riitä.

– Kaikki on rakennettu toiveelle, että 2023 on 100 000 työllistä enemmän kuin tänään. Tänään on kuultu, että Suomen pankki ennustaa talouskasvun hiipumista.

Orpon mukaan ekonomistit ovat ylipäänsä kauhuissaan ja hallitus ei kuuntele asiantuntijoita. Hän ennakoi, että todelliset hallitusneuvottelut käydään elokuussa 2020, mikäli hallituksen työllisyystoimet eivät ala pelittää.

Orpo kyseli myös valtiovarainministeri Mika Lintilältä (kesk.), leikataanko kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinnit pois kolmen vuoden päästä.

Arhinmäki kokoomukselle: ”Vastuutonta populismia”.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi hänkin olevansa huolissaan valtionomaisuuden myynnistä. Tämä oli vaikea paikka puolueelle jo hallitusneuvotteluissa. Vasemmistoliitto olisi ottanut mieluummin lainaa.

Arhinmäki totesi kuitenkin puolueensa olevan sitoutunut hallitusohjelmaan.

Innokas jalkapallomies kertoi hyökkääjä Teemu Pukin tehneen viime EM-karsintaottelussa Suomelle kaksi maalia. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo teki kuitenkin täysistunnossa Arhinmäen mukaan ”hattutempun”.

– Hän yhtä aikaa kritisoi sitä, että (hallituksen) panostukset ovat liian vähäisiä, toisaalta hän kritisoi veronkiristyksiä ja oli lisäksi huolestunut velanotosta, Arhinmäki hämmästeli ja syytti Orpoa täysin vastuuttomasta populismista.

Perussuomalaisten Ville Vähämäki kyseli, olisiko investointeihin voinut ottaa rahaa puolet lainalla ja puolet valtionomaisuutta myymällä.

Kertaluonteiset investoinnit ovat kertaluonteisia.

Kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan KD jatkaa asiakeskeistä oppostiopolitiikkaa. Vaikka hallitusohjelmassa on hänen mukaansa paljon kannatettavia tavoitteita, sen talouden pohja on epärealistinen.

Oppivelvollisuusiän nostoa Essayah ei pidä oikeana keinona. Se on hänen mielestään kallis ja kohdentaa rahat niille, joilla opinnot jo muutenkin sujuvat. Essayahin mukaan hallitusohjelman maksumiehiksi joutuvat keskituloiset työssäkäyvät ja autoilijat. Erityisen vihamielinen ja kallis hallitusohjelma on KD-puheenjohtajan mukaan haja-asutusseutujen asukkaita kohtaan.

Liike nytin Harry ”Hjallis” Harkimo sanoi ay-liikkeen kampanneen edellistä hallitusta niin paljon kuin pystyi. Hän povaa jopa isompia työllisyyttä aikaansaaviin uudistuksia nyt. Harkimo piruili uskovansa, että ay-liike ”uusiutuisi ainakin vähän” ja tulisi ”poteroistaan”, koska se on rahoittanut vasmmiston eduskuntavaalikampanjaakin.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi Petteri Orpon kysymykseen kolmen miljardin euron kertaluonteisista investoinneista. Lintilä vahvisti niiden todellakin olevan hallitusohjelman mukaisesti kertaluonteisia investointeja eli ne loppuvat vuonna 2022.

Lindtman ihmetteli: Suurituloisten verotusta kokoomus olisi valmis keventämään.

Petteri Orpon mukaan olisi pitänyt tehdä isompia ja keskitetympiä panostuksia koulutukseen tai liikenneinfraan kuin hallitus tekee nyt.

– Nyt te ripottelette kaikkialle, kaikkea hyvää sinne tänne, Orpo sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuvasi, miten yksi kysymys leijuu ilmassa.

– Orpo totesi, että 1,2 miljardia on valtava määrä rahaa pysyviin menoihin. Mutta ei se miljardi ole (kokoomukselle) liikaa silloin kun puhutaan veronkevennyksistä, tuloveroista tavalla, jotka hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia, Lindtman ihmetteli.

– Te kritisoitte, että koulutuspanostukset ovat liian pieniä. Se vaan vaatii niitä pysyviä menoja. Olisitteko te olleet valmiit jatkamaan koulutuksen leikkauslinjaa vai hyväksyttekö nämä pysyvät panostukset osaamiseen? Lindtman jatkoi.

Antti Rinne vastasi perussuomalaisillle näiden huoleen polttoaineen hinnan nostosta.

– 2023 tasoon tulee 5 sentin lisäys (litraa kohden) polttoaineverotuksessa. Sitä ennen se tapahtuu indeksikorotusten muodossa, vähän päälle sentin vuodessa. Se on käytännössä kuluttajahintaindeksin mukainen. Epäilenpä, että raakaöljyn hinta tulee muuttumaan näinä aikoina aika paljon enemmän ja se hinta tulee muuttumaan paljon enemmän sitä kautta, Rinne totesi.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 16/19
KÄTKETTY VENÄJÄ - Putinin suosio laskee
VÄRIKÄS SUOMI - Emme pärjää ilman maahanmuuttoa
SIXTEN KORKMAN - Ison kuvan hahmottaja
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


DEMOKRAATTI

PT arvioi Suomen talouden jäähtyvän – näin käy Eila Eläkeläiselle ja Tomi Työttömälle
17.9.2019

Luetuimmat


Uusimmat