Keskustelussa nostettiin käsittelyyn RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz elokuinen esitys siitä, että vuotuinen nettomaahanmuutto tulisi pitää vähintään 40 000 henkilössä. Panelistien piti nostaa vihreä lappu, jos he kannattavat esitystä ja punainen, jos he vastustavat sitä.

Vihreän lapun nostivat Adlercreutzin lisäksi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah nostivat molemmat laput. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolestaan nosti punaisen lapun.

Virta huomautti, että asiaa on helppo kannattaa, jos haluaa Suomeen elinvoimaa, yrityksiä ja investointeja, sillä ne eivät toteudu ilman työvoimaa.

-  Tämä on ihan turha eipäs-joopas-keskustelu, kun me näemme, että väkeä tarvitaan. Me tiedämme, mikä ideologia sitä jarruttaa. Mutta väkeä tähän maahan tarvitaan, jos me haluamme kansainvälisessä kilpailussa pärjätä.

Adlercreutz muistutti myös omassa puheenvuorossaan, että RKP:n avauksen tueksi nettomaahanmuuton tarvittavasta tasosta löytyy vankkaa tutkimustietoa, joka perustuu pitkälti Suomen demograafiseen kehitykseen. Hän muistutti, että myös siitä löytyy tutkimustietoa, että kun yritys palkkaa ulkomaalaisen henkilön, se korreloi viennin kasvun kanssa.

– Suomen kaltaisen maan kannattaisi tehdä ihan kaikkensa, jotta houkuttelisimme tänne ihmisiä ja heidän kanssaan investointeja, pääomaa, osaamista.

PURRA nosti esiin Ruotsin, jossa oikeistohallitus tekee matalapalkkamaahanmuuttoon huomattavasti kovempia kiristyksiä kuin Suomessa.

– Hallitus ei millään lailla vaikeuta sellaisten ihmisten maahantuloa, jotka osallistuvat tähän yhteiskuntaan, tekevät töitä, integroituvat. Sen sijaan me teemme sellaisia toimia, että meille haitallinan maahanmuutto vähenee ja toisaalta sellaisia, että tätä järjestelmää ei voi hyväksikäyttää.

Orpo perusteli molempien lappujen nostamista sillä, että hallituksessa on sovittu, ettei mitään numeerista tavoitetta aseteta, mutta osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä tavoitellaan. Hän nosti esiin esimerkiksi työperäisen oleskeluluvan käsittelyaikojen lyhentämisen yhtenä tähän tähtäävänä toimena. Orpo myös moitti oppositiota:

– Te annatte jatkuvasti väärää kuvaa, että me haittaisimme työperäistä maahanmuuttoa, sen tuloa Suomeen. Me teemme lukemattomia toimenpiteitä, joilla sitä lisätään. Viime vuonna tuli ennätysmäärä työperäisesti maahan ja sama trendi jatkuu. Te annatte väärän kuvan siitä, mitä hallitus tekee ja mitä Suomessa tapahtuu. Te haittaatte sillä Suomen houkuttelevuutta ja kuvaa, hän sanoi.

Antti Kaikkonen nostikin esiin huolensa hallituksen linjasta.

– Olen huolissani hallituksen politiikasta siinä mielessä, että alkaa syntyä mielikuvaa, että tänne ei oikein haluta porukkaa ja jopa semmoista, että joutaisi nytkin lähteä väkeä täältä pois, jota täällä jo on. Se on aika lyhytnäköinen ilmapiiri. Tarvitsemme ihmisiä töihin, osallistumaan yhteiskuntaan, kotoutumaan Suomeen.

Antti Lindtmanin mielestä pääministerin väite siitä, että Suomi-kuvan houkuttelevuuden ongelma on se, että hallituksen politiikkaa kritisoidaan, on uskomaton.

– Kaikki ne rasismikohut, mitä olemme hallituksessa nähneet, kaikki se kuva, joka siitä on lähtenyt – niin nyt ongelma onkin ne, jotka nostavat esille esimerkiksi tämän kolmen tai kuuden kuukauden säännön! Uskomaton väite, Lindtman latasi.

Lindtmanin mielestä hallituksen tulisi luopua paljon kritiikkiä saaneesta säännöstä, jonka mukaan työttömäksi jäävän maahanmuuttajan pitää työllistyä joko kolmessa tai kuudessa kuukaudessa uudelleen, jotta voi jatkaa oleskelua maassa.

KUNTALIITTO on toimittanut päättäjille pitkän listan norminpurkuehdotuksia. Se sai panelisteilta kiitosta, kun normien purkamisesta keskusteltiin. Orpo sanoi, että normien purussa on kyse siitä, että helpotetaan sitä, miten asioita voi järjestää. Hän kertoi jutelleensa kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) kanssa ennen paneelia.

– Jokainen normi, joka ei ole välttämätön, sen puramme, Orpo kiteytti heidän yhteisen viestintä.

Keskustelussa nousivat esiin myös normien purun vaarat.

– Norminpurku on taikasana, joka tosiasiassa tarkoittaa julkisten palveluiden alasajoa ja leikkauksia ilman, että kerrotaan mitä sillä tarkoitetaan. Pelkona on esimerkiksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen saralla se, että kelpoisuusvaatimuksista aletaan höllentää. Tämä on ihan aito huoli siellä kentällä, Veronika Honkasalo totesi.

– En voi ymmärtää tätä, että meillä oppimiserot kasvavat, lasten ja nuorten pahoinvointi kasvaa, niin te heikennätte sekä varhaiskasvatuksen että koulutuksen laatua, kun siitä nimenomaan juuri nyt pitäisi pitää kiinni, hän jatkoi.

Sofia Virta kiteytti, ettei sääntelyä pidä olla vain sääntelyn ilosta. Hänkin kuitenkin nosti huolensa samasta aiheesta kuin Honkasalo.

– Olen itse toiminut opettajana ja varhaiskasvatuksessa. Jos siellä on normi, paljonko aikuisia ammattilaisia pitää olla lasten kanssa, se vaikuttaa suoraan palveluihin.

Opetusministeri Adlercreutz painotti, että kun normeja puretaan, kannattaa aina arvioida mitä normit sääntelevät ja miten ne vaikuttavat. Hän nosti esiin oppimiseen liittyvät normit.

– Nythän uudistetaan oppimisen tuki ja sinne tulee normeja, siis miten paljon pitää olla resurssia tukea tarvitsevaa oppilasta kohden ja miten paljon pitää panostaa rahallisesti. Tulee normeja, jotka parantavat tilannetta.