Demokraatti kysyi näiden alojen valtuutetuilta, miltä meno näyttää työmarkkinoilla.

Kone Hissit Oy:n valtakunnallinen pääluottamusmies, Teollisuusliiton hallituksen jäsen, helsinkiläinen Tapio Kuhmonen kertoo, miten teknon työntekijät pärjäävät palkoillaan.

– Kyllähän he varmaankin pärjäävät, mutta heikommin kuin aiemmin. Elinkustannusten nousu tuntuu jokaisen kukkarossa.

– Kyllä niiden pitäisi olla reilut ottaen huomioon inflaation ja kustannusten yleisen nousun, Kuhmonen arvioi kertomatta kuitenkaan mitään lukuja.

– Työnantaja näyttäisi aina lähtevän siitä, että loppujen lopuksi neuvottelujen kohteena on koko työehtosopimus, ei vain optiovuoden palkat.

Kuhmonen puhuu kentän äänellä, kun sanoo valmiuden työtaisteluihin olevan vahva.

– Ei ole epäilystäkään, ettemmekö me puolustaisi omia etujamme. Toivotaan sopimusta, mutta pelätään pahinta. Sen verran vuosien varrella olen kokenut, että ihmeitä harvemmin tapahtuu.

TYÖNANTAJAKENTTÄ on omilla toimillaan keskittänyt tes-neuvotteluja Teollisuusliittoon niin, että käytännössä liitto neuvottelee palkat kerralla noin miljoonalle palkansaajalle. Kuhmonen pitää tätä täysin käsittämättömänä.

– Ihmettelen, että tällainen malli, jossa ala kuin ala pistää teknologiateollisuuden vetovastuuseen, on yleensä hyväksytty. Me olemme mielestäni vientivetoisessa mallissa ja olemme matkalla vanhaan tupoon.

Kun työnantaja koordinoi yhdessä tes-toimintaansa, Kuhmosen mielestä on päivänselvää, että myös työntekijäkentän pitäisi syventää selkeästi yhteistyötään kautta linjan.

Työnantajapuoli on vedonnut Suomen kilpailukykyyn torpatessaan palkankorotusvaateita. Kuhmonen huomautta, että yhtiöiden tämän vuoden kolmannen kvartaalin tulokset kertovat toista totuutta: hyvin näyttää tulevan rahaa kassan pohjalle.

Myös Kone Hissit tekee hänen mukaansa vallan mainiota tulosta, joten varaa reiluihin palkankorotuksiin on. Yhtiöllä on ympäri Suomen työntekijöitä 525, joista noin 450 on Teollisuusliiton jäseniä.

– Teollisuuden työntekijät ovat toimineet koronapandemian aikana niin mallikkaasti kuin vain on mahdollista, venyneet aika äärirajoille. Nyt olisi firmojen aika näyttää, ne arvostavat työntekijöiden panosta.

Kuhmosta ovat kylmänneet ennen eduskuntavaaleja myös kokoomusjohtaja Petteri Orpon puheet.

– Hänelle ei näytä sopivan muu kuin työntekijöiltä ja työttömiltä leikkaaminen – heiltä, joilla raha vähenee muutenkin eniten. Mieluummin olisin kuuntelematta noita puheita.

Sandra Roos kertoo autoalan työntekijöiden odottavan kunnon palkankorotuksia.

Luottamusmies Sandra Roos myy päätöikseen uusia autoja Metro-Auto Toyota Itäkeskuksessa Helsingissä. Autoala kuuluu Teollisuusliiton kemian sektoriin. Itäkeskuksessa on noin 65 henkeä, joiden työehtosopimus on tämän sopimuksen alla.

Sopimusalan työehtosopimus päättyy ensi maaliskuussa.

Roosin mukaan autoalan edellinen työehtosopimus näytti hyvältä, mutta maailma on muuttunut vuodessa aivan toisenlaiseksi.

– Totta kai toiveet palkankorotusten suuruudesta ovat kovat. Jokainen toivoo korotusta, jolla pystytään kattamaan kohonneet elinkustannukset. Pääkaupunkiseudulla on ollut jo ennestään niin kallista asua.

Kysymys, miten autotalojen palkoilla elää, saa Roosin hieman mietteliääksi.

– Meillä pärjäämistä helpottaa se, että väki on ollut töissä täällä todella pitkään ja muun muassa erilaiset vuosilisät korottavat näin palkkaa. Mutta pohjapalkat nuorilla työntekijöillä ovat olemattomat.

Hänen mukaansa autojen toimitusajat ovat venyneet jopa vuodenkin pituisiksi. Takuupalkan lisäksi myyjä saa varsinaisen palkkansa vasta, kun auto on luovutettu.

– Siinä voi olla pitkä odotusaika.

KENTÄN TUNTOJA Roos kuvailee suhteellisen rauhallisiksi.

– Pahimpana korona-aikana autoalalla lomautettiin ja työntekijät joutuivat erilaisten sopeutustoimien kohteeksi. Mutta nyt tuntuu siltä, etteivät ihmiset pelkää esimerkiksi irtisanomisia. Lomautuksien mahdollisuudesta tosin on kyselty luottamushenkilöiltä.

Työmarkkinoilla odotetaan nyt teollisuuden liikahduksia ennen kuin mitään tapahtuu muissa pöydissä. Kuhmosen tavoin myös Roos pitää epäreiluna sitä, että Teollisuusliiton harteille on sälytetty sopia käytännössä muidenkin alojen sopimuksista.

Jos valmista ei teollisuuden pöydässä, millainen valmius autoalalla on työtaisteluihin? Roosin mukaan ala ei ehkä ole aivan ensimmäisenä barrikaidella, mutta…

– Haluaisin uskoa palkansaajien keskinäiseen solidaarisuuteen, että kaikki nämä viimeiset vaikeat vuodet ovat lisänneet halua seistä seistä yhdessä rintamassa epäoikeudenmukaisuutta vastaan.