Aallon puheiden perusteella ratkaisuun pääseminen keskiviikkona päättyvistä teknologiateollisuuden työehtosopimuksista näyttävät aika huterilta. Moni ala vahtaa sitä, mitä teollisuuden pöydässä tapahtuu ennen kuin tekee omat liikkeensä – ja tämä on Aallon mukaan juuri työnantajien tavoite.

– “Naamiot ovat pudonneet”, ja tarkoitan tällä työnantajia, alkaa olla jo kulunut sanonta. Mutta he ovat avoimesti kertoneet tavoittelevansa keskitettyä työmarkkinaratkaisua, jonka neuvottelevat Teknologiateollisuuden työnantajat ja Kemianteollisuus. Muut työnantajaliitot kunnioittavat tätä ratkaisua.

Aallon mukaan käytännössä muutaman alan työehtosopimuksen palkankorotustasot monistetaan sitten muille aloille.

PALKANSAAJAPUOLELLA on ehditty huutaa oman vahvemman koordinaation perään. Aalto iski konkretiaa pöydälle puhuessaan Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa.

Näin vienti määrittää linjan, mutta yhteisesti sovitun pohjalta, hän painotti. Aalto kysyi myös, onko Teollisuusliitolla muuta vaihtoehtoa kuin hakea palkkatavoitteille tukea SAK:n hallitukselta. Hän viittasi siihen, että Teollisuusliitto käytännössä neuvottelee oudon työmarkkinatilanteen takia palkat kerralla noin miljoonalle palkansaajalle.

– On vaikea sanoa, miten SAK:n hallitus tätä asiaa käsittelee. Mutta meillä ei ole ollut niin vahvaa koordinaatiota palkansaajapuolella kuin on ollut työnantajaleirissä. Kysymykseni kuuluu siis, pitäisikö olla.

Hänen mielestään ei voi olla niin, että työnantajajärjestöt määräävät yhdessä tahdin vaan ay-liikkeen täytyy myös pohtia, miten vastata yltyvään koordinaatioon.

AALTO varoitti puheessaan liiton valtuustossa, että Teollisuusliiton päätös työtaistelutoimiin ryhtymisestä voi syntyä nopeastikin, jos neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta teknologiateollisuudessa eivät johda toivottuun lopputulokseen.

Sitä, mitä tarkoittaa “nopeasti”, hän ei tarkemmin avaa. Ei myöskään sitä, millaiset toimet olivat ensimmäisenä käytössä ja kuinka laajasti.

– Me emme tietenkään etukäteen lähde kertomaan, millaisia toimia me olemme valmistelleet. Tavoitteemme on saada neuvottelutulos aikaiseksi, jotta vältytään työrauhahäiriöiltä. Selvää on, että kun sopimus päättyy ylihuomenna, on pitänyt valmistella myös vaihtoehtoa sille, että ratkaisuun ei päästä.

Työnantajat ovat löytäneet uuden keinon torpata lakkoaikeet: kierrättää ne käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeus kielsi syyskuussa hoitajajärjestöjä aloittamasta lakkoja teho-osastoilla kolmessa sairaanhoitopiirissä ja Helsingin kaupungin kotihoidossa. Järjestöt olivat suunnitelleet niitä vauhdittaakseen työriidan ratkaisua.

Yritykset rajoittaa lakko-oikeutta huolestuttavat Aaltoa. Hän kuitenkin toteaa, että Teollisuusliiton edustamilla aloilla ei ole liiemmin ole töitä, joiden tekemättä jättämisellä olisi välitön vaara hengelle tai terveydelle.

– Aika tietysti näyttää, lähtevätkö työnantajat hakemaan lakko-oikeuden murtamista joillain muilla tavoin. Jos niin käy, joudumme pohtimaan siihen vastatoimia.

MILLAISTA lainsäädäntöä esimerkiksi lakko-oikeudesta on tiedossa, riippuu osaltaan maan hallituksen linjasta. Aalto painottaa, että palkansaajaliikkeen on haastettava ennen eduskuntavaaleja poliitikot – olkoot mistä tahansa puolueesta – kertomaan avoimesti puolueidensa tavoitteista.

– Ettei käy niin, että hoetaan jotain yhtä yksittäistä sanaa kuten “yhteiskuntasopimus” kuten edellisissä vaaleissa. Kukaan ei vain kysynyt, mitä se tarkoittaa. Nyt on tärkeää, että haastetaan poliitikot kertomaan, mitä he oikeasti aikovat tehdä, jos he valtaan pääsevät.

Teollisuusliiton puheenjohtaja korostaa, että esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamishankkeisiin on oltava valmiina reagoimaan, jos viitteitä sellaisesta on.