Asiasta on syntynyt EU-maiden välille vaikea kiista, sillä Unkari ja Puola ovat estäneet EU:n monivuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa oikeusvaltiomekanismia.

Pattitilanteelle ei uhrattu paljoa aikaa EU-maiden johtajien torstaisen videokokouksen alussa. Puheenjohtaja Charles Michel esitteli asian, jonka jälkeen Saksan liittokansleri Angela Merkel antoi muille jäsenmaille tilannekatsauksen.

Ääneen pääsivät myös Unkarin pääministeri Viktor Orban, Puolan Mateusz Morawiecki ja Slovenian Janez Jansa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Puola on väittänyt oikeusvaltiomekanismin olevan merkki eurooppalaisesta harvainvallasta, jolla kiusataan heikompia jäsenmaita. Unkari puolestaan on väittänyt oikeusvaltiomekanismin olevan ”kiristys” maahanmuuttoa vastustavia maita kohtaan.

Marin ei halunnut tässä vaiheessa ennakoida, miten kiista pystyttäisiin ratkaisemaan. Hän kuitenkin korosti, että heinäkuun huippukokouksessa sovittua rahapakettia on kohdeltava kokonaisuutena.

– On vaikea nähdä mitään muuta tietä ulos tästä kuin se, että tämä oikeusvaltioperiaate on osa tätä kokonaisuutta. Keskusteluja tullaan jatkamaan varmasti ja toivottavasti asiaan saadaan lopullinen ratkaisu mahdollisimman pikaisesti, Marin kommentoi.

Marin muistutti, että Unkari ja Puola ovat kumpikin sitoutuneet oikeusvaltiomekanismin luomiseen heinäkuun huippukokoussovussa.

Yksinkertaistetusti oikeusvaltiolla tarkoitetaan sitä, että valtion toiminnan on perustuttava lakiin.

Oikeusvaltiomekanismi on tarkoitettu EU-tukien väärinkäytön estämiseen. Se kytkee EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen eli esimerkiksi siihen, että jäsenmaan oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.

Kiistaan joudutaan mahdollisesti palaamaan vielä joulukuun huippukokouksessa, joka järjestetään näillä näkymin fyysisesti Brysselissä. Marin muistutti, että kyseiseen huippukokoukseen on tulossa painava asialista. Odotettavissa on, että siellä päästäisiin keskustelemaan Britannian kanssa käydyistä tulevan suhteen neuvotteluista, ilmastotavoitteesta sekä EU:n suhteesta Turkkiin.

Budjetin ja elpymispaketin muodostama kokonaisuus on hyväksyttävä sekä jäsenmaita edustavassa neuvostossa että EU-parlamentissa ennen kuin EU-maat voivat saada käyttöönsä tuiki tärkeät varat koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen.

Oikeusvaltiomekanismista pystytään päättämään jäsenmaiden määräenemmistöllä, mutta budjettipäätöksiin tarvitaan yksimielisyyttä. Sen vuoksi Unkari ja Puola ovat onnistuneet jumiuttamaan koko kokonaisuuden.

Keskustelu budjettikiistasta vei kokouksen alusta vain noin parikymmentä minuuttia. Sitten johtajat siirtyivät videokokouksen pääaiheeseen, eli siihen, miten yhteisiä toimia koronaviruspandemian torjumiseksi voitaisiin koordinoida entistä paremmin.

Pandemian toinen aalto on koetellut Eurooppaa pahoin, ja monessa maassa on otettu jälleen käyttöön rajoitustoimia tartuntojen hillitsemiseksi.

Marin kertoo, että puheenvuoroissa nousi esiin muun muassa se, miten jäsenmaiden asettamia karanteenivaatimuksia pysyttäisiin yhtenäistämään.

EU-mailla ei toistaiseksi ole yhteistä näkemystä sopivasta karanteenin pituudesta.

– Toivon, että tämäkin asian osalta olisi mahdollista edetä.
STT–Heta Hassinen