SAK kuvailee, että samaan aikaan kun puhutaan työvoimapulasta, osassa yrityksiä kartetaan maahan muuttaneiden palkkaamista esimerkiksi vetoamalla riittämättömään suomen kielen taitoon.

– Jopa Suomessa syntyneillä, joilla sattuu olemaan vierasperäinen nimi, on vaikeuksia päästä työhaastatteluun. Kielitaitovaatimukset on myös usein asetettu liian korkeiksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

Hän toivoo työnantajilta esimerkin näyttämistä.

Elorannan mukaan hallituksen valmistelema tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi.

– Sen on sisällettävä konkreettisia toimenpiteitä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi, hän vaatii.

EDUSKUNTAVAALIEN alla SAK esitti useita toimia, joilla maahan muuttaneiden syrjintää työelämässä voitaisiin torjua ja heidän asemaansa parantaa.

Tehokkaina keinoina SAK pitää muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia ja kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille. Myös työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi tulisi SAK:n mukaan estää ja alihankintaketjuja rajata.

SAK on antanut lausuntonsa valtioneuvoston tiedonantoa valmistelevalle työryhmälle. Siinä huomautetaan, että rasismia kokeneet maahanmuuttajat eivät tunne oikeussuojakeinoja tai uskalla olla yhteydessä viranomaisiin.

Tämän vuoksi matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen lisääminen on SAK:n mukaan tarpeellista. Järjestön mukaan esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaa työelämäasioissa tulisi laajentaa ja lainvastaisissa tilanteissa pitäisi mahdollistaa hyvityksen määrääminen.

– Valitettavasti näitä toimenpiteitä ei löydy hallitusohjelmasta, sen sijaan siinä on useita työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen asemaa heikentäviä uudistuksia. Toivottavasti hallitus tekee nyt korjausliikkeen, Eloranta sanoo.

SAK toteaa lausunnossaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa “työntekijän suojeluperiaate ja ammatillinen järjestäytymisvapaus on jätetty vähälle huomiolle ja ohjelma sisältää useita työntekijöiden ja heitä edustavien ammattijärjestöjen asemaa ja oikeuksia heikentäviä uudistuksia”.

“Samalla työnantajan yksipuolista päätösvaltaa lisätään ja tasapuolisen sopimisen edellytyksiä vähennetään. Jos työelämässä turva ja vaikutusmahdollisuudet heikkenevät, on vaarana, että eniten uudistuksista kärsivät vaikeimmassa asemassa olevat työntekijät, ulkomaalaiset, vammaiset ja muihin vähemmistöihin kuuluvat. Myös maahanmuuttopolitiikka kiristyy ja ulkomaalaisten asema vaikeutuu. Tällainen hallituksen politiikka on otollinen syrjinnän ja rasismin kasvulle työelämässä”, SAK katsoo.

ELORANTA korostaa, että hallituksella on keskeinen rooli rasismin ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Huolta ovat herättäneet päättäjien aiemmat kesän aikana julkisuuteen tulleet rasistiset ulostulot. Elorannan mukaan ne ovat synnyttäneet turvattomuutta eritysesti maahan muuttaneissa suomalaisissa.

– Päättäjät ovat näyttäneet mallia, jota ei voi hyväksyä ja joka pahimmillaan heikentää ihmisten halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Kehityskulku, jossa maahan muuttaneiden ihmisten halventaminen, nöyryyttäminen ja leimaaminen muuttuu hyväksyttäväksi, johtaa vihan kierteeseen ja demokratian heikkenemiseen, Eloranta varoittaa.