Turva – Hymy
Tyomies

Paavo Väyrynen: Minusta on tehty ilmianto – lopetan puhumisen puolueestani

Kuva: Lehtikuva
Paavo Väyrynen on päättänyt lopettaa puhumisen kansalaispuolueestaan.

Paavo Väyrynen (kesk.) yllättää taas. Lapin radion pakinassaan Väyrynen kirjoittaa, että hänen puhetilaisuuksien rahoituksesta on tehty ilmianto.

Europarlamentaarikko Väyrynen kiistää varojen rahojen väärinkäytön mutta on päättänyt lopettaa Kansalaispuolueesta puhumisen puhetilaisuuksiensa sarjassa. Väyrynen kertoo asiasta Yle Rovaniemen radiokolumnissaan.

Väyrynen kertoo Euroopan parlamentin jäsenenä pitäneensä ahkerasti yhteyttä kansalaisiin.

– Vuodesta 1995 alkaen olen järjestänyt varmaankin kaikkiaan yli tuhat puhetilaisuutta eri puolilla maata. Viime vuonnakin niitä kertyi lähes sata, hän kertoo.

Kansalaispuolueesta en voi tilaisuuksissa puhua.

– Puhetilaisuuksien sisältö on määräytynyt ajankohtaisten asioiden perusteella. Viime syksynä esillä olivat erityisesti euroalueen ongelmat. Tilaisuuksissa pyrittiin saamaan allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka koski kansanäänestyksen järjestämistä Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

– Kansalaispuolueesta en voi tilaisuuksissa puhua. Tämän hankkeen vastustajat ovat nimittäin saaneet aikaan tutkinnan siitä, voidaanko Euroopan parlamentin varoja käyttää sellaisten tilaisuuksien järjestämiseen, joissa puolueesta puhutaan. Varmuuden vuoksi en puhu, eikä tilaisuuksissa myöskään kerätä kannattajakortteja, Väyrynen sanoo.

Väitteet ovat järjettömiä, mutta niitä on ryhdytty selvittämään.

Hän katsoo, että Kansalaispuolueen vastustajat ovat tekemässään ilmiannossa väittäneet, että hänen kotimaan avustajan toiminta viime kevään puhetilaisuuksien järjestämiseksi on ollut sääntöjen vastainen avustus poliittiselle puolueelle.

– Ilmianto koski myös niitä viime syksyn tilaisuuksia, joissa koottiin allekirjoituksia kansalaisaloitteen tueksi. Väitteet ovat järjettömiä, mutta niitä on ryhdytty selvittämään.

Nyt selvitetään Väyrysen mukaan myös sitä, onko ALDE-ryhmä (Euroopan liberaalit) toiminut väärin, kun se on hyväksynyt puhetilaisuuksien kulujen kattamisen jäsenelle kuuluvista toimintavaroista.

– Ryhmä on ollut tietoinen tilaisuuksien luonteesta ja katsonut niiden rahoittamisen sääntöjen mukaiseksi.

Vaikeaa on Suomessa uuden puolueen perustaminen. Kannattajakortteja ei ole mahdollista allekirjoittaa sähköisesti.

Väyrysen mukaan tilaisuuksien pääasiallinen sisältö on koostunut Eurooppa-politiikan ajankohtaisista kysymyksistä: euroalueen ongelmista, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maahanmuutosta ja aluepolitiikasta.

– Lisäksi olen puhunut siitä, kuinka olen pyrkinyt edistämään omia tavoitteitani Keskustan kautta, kansalaisaloitteen avulla ja lopulta perustamalla Kansalaispuolueen.

– Jos ratkaisu tehdään puhtaasti oikeudellisin perustein, avustajani toiminta ja varainkäyttöni todetaan sääntöjen mukaisiksi. Tutkinta on kuitenkin pantu liikkeelle poliittisista syistä ja politiikka saattaa vaikuttaa myös lopputulokseen, Väyrynen uumoilee.

Väyrystä harmittaa myös se, ettei hänen uuden puolueen nimienkeruukanpanja oikein suju.

– Vaikeaa on Suomessa uuden puolueen perustaminen. Kannattajakortteja ei ole mahdollista allekirjoittaa sähköisesti. Jos olisi, Kansalaispuolue olisi saanut kerätyksi tarvittavat 5000 korttia jo ensimmäisen viikon aikana, Väyrynen valittaa.

Hän kertoo, että kannattajakortteja on kertynyt vain runsaat 2 200. Uuden puolueen perustamiseksi tarvitaan 5 000 paperista kannattajakorttia allekirjoitettuna.

Pilapiirtäjät palkitsivat Jan Vapaavuoren

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vuoden karikatyypiksi on valittu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Valinnan tekee Karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta Skarpit.

Skarppien mielestä Vapaavuori on persoonallisen näköinen ja karismaattinen henkilö.

– Helsinki on selvästi saanut isännän, joka rohkaisee myös muiden kaupunkien johtajia ottamaan roolin oman asuinpaikkansa puolestapuhujina, sanotaan perusteluissa.

Skarpit on Grafian alainen karikatyristien ja pilapiirtäjien kilta. Vuoden karikatyyppi -nimitys on kunnianosoitus, joka myönnetään suomalaiselle julkisuuden henkilölle, joka on hahmona positiivinen ja kasvoiltaan mielenkiintoinen piirrettävä.

Aiemmat Vuoden karikatyypit ovat olleet Sofi Oksanen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Jörn Donner, Ismo Leikola, Jarkko Nieminen ja Sauli Niinistö.

Keskustelua aiheesta

Rakennuslehti: Hallitus peruu jälleen, tällä kertaa kyse Ara-asukkaiden tulorajoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kimmo Tiilikainen ilmoitti hallituksen vetäytyvän.

Hallitus on sopinut luopuvansa Ara-asukkaiden tulorajojen tarkastuksista. Lisäksi luovutaan nykyisistäkin, pääkaupunkiseutua koskevista tulorajoista, kertoo Rakennuslehti.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan tulorajojen tarkistuksesta olisi tullut ”kaikkien kannustinloukkujen äiti”.

– Oman kodin menettämisen pelko estäisi työn vastaanottamista tai paremmin palkattuun työhön vaihtamista, Tiilikainen sanoo.

Tuloja seurataan Tiilikaisen mukaan edelleen asukasvalinnassa asuntotarpeen ja varallisuuden ohella.

Hallituksen päätöksen pohjana oli ympäristöministeriön tilaama konsulttiselvitys Ara-asuntojen tulorajojen tarkistusten vaikutuksista.

Suomen Vuokranantajat pitää hallituksen päätöstä vääränä, koska tulorajat nimenomaan parantavat tukiasuntojen kohdentumista pienituloisemmille.

Keskustelua aiheesta

Orpo lupasi rahaa työllisyyspalveluihin, Rinne tiukkana: ”Ei muuta perusasetelmaa, rankaisumallia ei tarvita”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tänään Iltalehdelle vakuuttuneensa siitä, että työvoimapalvelut tarvitsevat lisäresursseja.

Aktiivimallin toimivuuden turvaamiseksi voidaan valtiovarainministerin mukaan käyttää viime vuonna säästyneitä työllisyysrahoja. Niitä jäi säästöön noin 70 miljoonaa euroa.

Näitä rahoja ei kuitenkaan käytetä Orpon mukaan kaikkia, mutta joka tapauksessa puhutaan todennäköisesti kymmenistä miljoonista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa olettavansa, että kansalaisten kova kritiikki, SDP:n ollessa siinä vahvasti mukana, on pakottanut hallituksen miettimään korjaavia toimenpiteitä. Rinne kuitenkin huomauttaa, että rankaisumalli jää yhä voimaan.

– On hyvä, että työvoimapalveluihin lisätään tarvittavaa rahoitusta, mutta ei se muuta sitä perusasetelmaa, että hallituksen rankaisumalli jää voimaan eli jos jollain alueella ihminen ei saa töitä tai pääse palveluihin, aktiivista ihmistä rangaistaan.

Rinteen viesti hallitukselle onkin yhä selvä:

– Ei tässä tarvita rankaisumallia, jonka hallitus on lanseerannut ja jota kansalaiset vastustavat 128 000 ihmisen voimin, hän sanoo ja viittaa lukumäärällä kansalaisaloitteen aktiivimallin kumoamiseksi allekirjoittaneiden määrään.

– Työttömillä on todella vahvoja ja negativisia kokemuksia tämän hallituksen toiminnasta. Tunne siitä, että kohdellaan väärin on tosi vahva. Ei tässä tarvita tällaisia keppejä ja pakottamista ja rankaisuja vaan tässä tarvitaan nyt aidosti ihmisille apua päästä töihin, Rinne toteaa.

Keskustelua aiheesta

SAK:n kutsu mielenilmaukseen herättää innostusta jäsenliitoissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SAK:n jäsenliitoista löytyy intoa osallistua helmikuun ensimmäiseksi perjantaiksi koolle kutsuttuun poliittisen mielenilmaukseen Helsingissä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistutti tiistaina, että liiton valtuusto päätti jo ennen joulua ryhtyä valmistelemaan poliittisia lakkoja ja mielenilmauksia aktiivimallin vuoksi.

Aalto sanoi STT:lle, että Teollisuusliitto on osallistumassa SAK:n mielenilmaukseen, mutta tarkempi suunnitelma on vielä auki. Liiton hallitus päättää asiasta ensi viikon perjantaina.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin puolestaan kertoi, että liitto on päättänyt osallistua helmikuun mielenilmaukseen. Päätöksessään PAMin hallitus korosti, että mielenilmausta ei ole suunnattu työnantajia vastaan.

– Poliittisella mielenilmauksella haluamme osoittaa maan hallitukselle, että päätös aktiivimallista oli virhe, joka on pikaisesti korjattava, Selin sanoi tiedotteessa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan julkisen puolen väki on niin ikään lähdössä liikkeelle.

SAK on kutsunut liittojen päättävät elimet koolle yhteiskokoukseen ensi viikon tiistaiksi, jolloin SAK esittelee oman aktiivisen työnhaun mallinsa.

Teollisuusliiton Aalto kertoi odottavansa tapaamiselta kriittistä keskustelua aktiivimallista, mutta myös kilpailukykysopimukseen kirjatuista asioista.

– Voiko niihin asioihin luottaa, joita olemme olleet yhdessä päättämässä, Aalto pohti.

Keskustelua aiheesta

Orpo IL:lle: Viime vuonna säästyneitä työllisyysrahoja ohjataan työvoimapalveluihin

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Keskustelu työttömyysturvaa leikkaavasta aktiivimallista on käynyt todella kuumana viime päivät.

Oppositiopuolueet ovat rummuttaneet mallin toimimattomuutta ja sitä, että se kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Eilen SAK kertoi järjestävänsä poliittisen mielenilmauksen, jotta malli saataisiin peruttua.

Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupaa Iltalehdessä, että aktiivimalliin tehdään tarvittaessa muutoksia ja korjauksia, mikäli ihmisillä on kohtuuttomia tilanteita.

Orpo sanoo vakuuttuneensa siitä, että työvoimapalvelut tarvitsevat lisäresursseja.

Aktiivimallin toimivuuden turvaamiseksi voidaan valtiovarainministerin mukaan käyttää viime vuonna säästyneitä työllisyysrahoja, joita jäi säästöön noin 70 miljoonaa euroa.

– Valmistelemme sen tyyppistä ratkaisua, että säästyneitä varoja voidaan käyttää tänä vuonna, ja jos hallitus siihen sitoutuu, niin TEM pystyy käyttämään etupainotteisesti myös tähän mennessä myönnettyjä rahoja, Orpo sanoo Iltalehdelle.

Säästöön jääneitä rahoja ei kuitenkaan käytetä Orpon mukaan kaikkia, mutta joka tapauksessa puhutaan todennäköisesti kymmenien miljoonien rahoista.

Keskustelua aiheesta